Kauppakatu 10 23.02.2012

Pyrkimys lähemmäs jäsenistöä ei suinkaan ole ainoa syy siihen, että muuttomahdollisuuksia selvitetään enkä myöskään ymmärrä puheita perusteettomasta optimismista ja järkisyiden ohittamisesta.  Asiaa on lähdetty selvittämään monestakin syystä, joista vähäisimpiä eivät ole jäsenistön enemmistön kannatus (jäsenkysely kevät 2011) tai edustajiston 2011 toimintasuunnitelmaan kirjaama esitys selvittää asiaa. Perusteltuja syitä muutolle löytyy useita, joista luulisi niin Aviisin kuin viime vuoden hallituksessa istuneen Heikkilänkin olevan tietoisia.

Kauppakatu 10 23.02.2012

Tässä syistä muutama. Ensinnäkin Kauppakatu 10 on kaukana yliopistosta, jonka kanssa yhteistyötä tehdään jokaisella Tamyn sektorilla. Toisin sanoen työntekijöiden työaikaa kuluu yhteenlaskettuna varmasti useampi tunti viikossa yliopiston ja Kauppakadun väliseen ravaamiseen. Aikaa, jonka voisi käyttää suoraan edunvalvontaan, lobbaamiseen ja keskusteluun naapuritalossa istuvan yliopistolaisen kanssa, käytetään nyt edestakaisin marssimiseen. Toinen keskeinen syy on talon huono kunto vuotavine kattoineen ja sisäilmaongelmineen,  jotka ovat työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden näkökulmasta todellinen ongelma. Joka ikinen talvi vesi tulee sisään jostain huoneesta, viimeksi tällä viikolla kahdesta (ks.kuvat tältä päivältä tässä artikkelissa) eikä kaupunki toistuvista pyynnöistä huolimatta ole suostunut omistamaansa taloa peruskorjaamaan. Kolmantena syynä otan esiin vaikkapa yo-talon auttamattoman esteellisyyden, mikä estää liikuntarajoitteisia jäseniä käyttämästä yhteisiä tiloja tai vierailemasta toimistolla.

Kauppakatu 10 23.02.2012

Lisäksi olen itse sitä mieltä, että muutto voisi ratkaista myös osan Tamyn saavutettavuus- ja tunnettuusongelmasta. En kuvittele sitä ihmelääkkeeksi, jolla koko ongelma ratkaistaan tai luodaan kaikkien iki-ihanasti oma ja yhteinen ylioppilaskunta. Päin vastoin olen Heikkilän kanssa sitä mieltä, ettei sellaista Tamy-identiteettiä edes kaivata saati ole mahdollista monialaisessa ja monennäköisessä yliopistossamme edes luoda. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemmekö voisi muuttamalla tulla tunnetummaksi, pystyä tarjoamaan paremmin palveluja, kuten tiloja, jäsenistön käyttöön lähempänä opiskelijoita ja olla avoimempi organisaationa. Se, että toimisto olisi kampusalueella jonkin opiskelijoiden oleskelutilaksi tarkoitetun tilan yhteydessä varmasti helpottaisi sekä järjestöjen että jäsenten poikkeamista Tamyssa kysymässä neuvoa, antamassa ohjeita ja palautetta, hakemassa opiskelijakortteja ja kalentereita ja vaikkapa vaan juomassa ylioppilaskunnan tarjoamaa sumppia.

Kauppakatu 10 on toki kulttuurihistoriallisesti tärkeä ja mielenkiintoinen talo ja olisi sääli, jos se lakkaisi olemasta tamperelaisten ylioppilaiden käytössä. En kuitenkaan ymmärrä, miksi sekä Heikkilä että päätoimittaja kirjoittavat, että Tamyn muutto Kauppakadulta tarkoittaisi talosta luopumista. Itse näkisin talon mielelläni tamperelaisten opiskelijajärjestöjen laajemmassa yhteiskäytössä vaikkapa tarjoamassa kaikkea aina kokoustiloista galleriatiloihin sekä erilaisten järjestöjen käytössä. Tämä on tietysti keskustelu, jota voidaan käydä kaupungin, talosäätiön ja opiskelijajärjestöjen kesken vasta, jos Tamy todella tiloista on muuttamassa.

Omituisinta keskustelussa onkin toistaiseksi ollut väite siitä, että ollaan tekemässä perusteettomia ratkaisuja, valmistelemassa suljetuin ovin, keskustelemassa salaa ja muuttamassa jäsenmaksun korotuksen turvin, kun vielä ei edes ole selvinnyt se, että millä hinnalla ja mihin tiloihin muutto voisi olla mahdollista. Edustajisto on valtuuttanut hallituksen selvittämään asiaa ja teemme parhaamme selvittääksemme asian perinpohjaisesti. En näe syytä keskustella  muutosta ”yleisellä tasolla”, vaan vasta sitten, kun on olemassa jotain alustavia faktoja joiden pohjalta edustajisto ja jäsenistö voivat asiaa punnita. Tosin myönnän kyllä suhtauvani asiaan ”varovaisen positiivisesti”, koska näen muutossa paljon hyviä puolia. Sitä vaan en ole tiennyt, että varovainen positiivisuus nykysuomeksi tarkoittaa kritiikittömyyttä, kuten   Heikkilä Aviisin Facebook-sivulla kirjoittaa.   En myöskään ymmärrä  syytöstä muuttokriittisyyden leimaamisesta maahanmuuttokriittisyyteen verrattavaksi pahaksi, koska selvityksessä pyrimme kartoittamaan sekä hyvät että huonot puolet. Toivoisinkin, että asioista perillä olevat muuttokriitikotkin keskittyisivät näiden huonojen ja hyvien puolten tonkimiseen, sen sijaan, että pyrkivät perusteettomasti leimaaman selvittämisen epädemokraattiseksi ja muuttoon positiivisesti suhtautuvat mielipiteet kritiikittömiksi.

Kerrankin varovaisen positiivinen, mutta ei kai nyt sentään kritiikitön                            Veera Kaleva, hallituksen puheenjohtaja

Miksi Suomen sitten tulisi asettaa suhteellisen kunnianhimoisia päästörajoituksia, kun kaikki muut eivät kuitenkaan ryhdy samaan? Juuri siksi, että joidenkin on oltava etulinjassa. Suomen ilmastolaki lisäisi kansainvälistä painetta, mikä on erittäin tärkeää globaalien ympäristöongelmien ratkaisussa. Muun muassa otsonikadon hallintaan saamisessa ratkaiseva tekijä oli edelläkävijämaat. Ne asettivat kansainvälisiä sopimuksia tiukempia rajoja ja vauhdittivat siten myös muiden maiden luopumista otsonia tuhoavista yhdisteistä. Suomi oli vaaralliselta säteilyltä suojaavan otsonikehän pelastamisessa yksi näistä edelläkävijöistä.

Kaiken lisäksi ilmastolaki antaisi Suomelle etulyöntiaseman, sillä sen myötä voisimme pienin askelin kehittyä yhteiskunnaksi, jonka hyvinvointi ja vauraus ei perustu pelkästään öljyn ja muiden fossiilisten energialähteiden varaan. Ilmastolain avulla valmistautuisimme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Ilmastolaki asettaa valtiolle euromääräisen budjetin lisäksi myös hiilibudjetin. Sen myötä valtionhallinnon eri sektoreiden täytyy ottaa toiminnassaan huomioon myös hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Ilmastoasioissa ei ole varaa elää velaksi.

Ensi tiistaina Polttava kysymys -kampanja järjestää ilmastolakia vaativia lumiukkotempauksia ympäri Suomen.  Eduskuntatalon eteen lumiukkoja rakentavat järjestöt eri puolelta maata ja sinne nousee Tamynkin lumiukko. Osallistumme lumiukkotempaukseen myös Tampereella. Tamyn hallitus kutsuukin kaikki opiskelijat mukaansa tekemään lumiukkoja laskiaistiistaina 21.2. kello 13 Sorin aukiolle. Tarjolla on ilmastoasian lisäksi musiikkia, laskiaispullia ja kuumaa juotavaa. Tervetuloa kannustamaan päättäjiä vastuulliseen ilmastopolitiikkaan!

Anni Heinälä

Tamyn hallituksen sopo-, ympäristö- ja yhdenvertaisuusvastaava

Lisäksi päätimme jatkaa kääntäjäharjottelijoiden hakua, jotta saisimme hyvät
harjoittelutuen saaneet harjoittelijat sekä alku- että loppuvuodeksi.
Kääntäjäharjoittelijat ovat olennainen osa Tamyn viestintäsuunnitelman
toteuttamista. Esimerkiksi eilen välitin käännetyn Tapahtuu-tiedotteen
(käännösversion otsikko on: “What’s happening?”) IS-listalle. Kiitos ahkeralle
kääntäjäharjoittelijalle!

Muihin, ei niin rutiininomaisiin ja kansainvälisiin, asioihin tullen paneutumaan myöhemmin. Tuutorointi on koko ajan ajankohtaisempi aihe monestakin syystä…

Paavo Ylönen

Hallituksen kv-, tuutorointi-, kulttuuri- ja alumnivastaava

Yksi asia on kuitenkin varma: laadun pitää säilyä ja kehittyä opetuksessa, eikä laatua voida saavuttaa ilman kunnollista resursointia. Tästä minä en ainakaan tingi. Opetuksen laadun mittaamisessa on pidetty yhtenä tärkeimpänä opiskelija-opettaja-suhdetta, ja sen kehitystä on ollut harmillista seurata joillakin aloilla. Viimeisimpänä esiin tulevana seikkana tämän KESU:n osa-alueen tiimoilta on noussut mm. lääketieteellisen koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen suhteellisen paljon nykyisestä. OKM on nostamassa tässä aloituspaikkojen määrää 609 opiskelijasta 770:een, eli noin 160 opiskelijan verran. Eikä ole tietoakaan siitä, miten moinen paikkamäärän nosto resursoidaan. Osuvasti aiheeseen sanoen samaan aikaan eletään suurten leikkausten aikaa ja säästöjä pitää pyrkiä tekemään niin yliopistoissa, kuin valtionhallinnossa yleensäkin.

On mielestäni kyseenalaista politiikkaa sanoa toista ja samaan aikaan tehdä toista. Mikäli tämä alkaa olla toistuva ilmiö KESU:n täytäntöönpanossa muillakin tieteen- ja koulutuksen aloilla, niin herättelyä kyllä kaivataan. Suomalainen yliopistokoulutus ei pärjää kansainvälisessä vertailussa muuten kuin ehdottoman laadukkaalla koulutuksella, ja tämän tiedostamme toivottavasti kaikki. Resursseja opetukseen, ja opetuksen laatu aidosti yhteiseksi asiaksi.

Jarkko Louhelainen
Tamyn hallituksen jäsen

Vaalien lähestyminen tarkoittaa opiskelijaliikkeelle, jälleen kerran, aktiivista vaikutustyötä, joka alkaa perusteellisella valmistautumisella jo alkuvuodesta. Näinä viikkoina ylioppilaskunnissa ja SYL:ssa mietitään, mitkä ovat yliopisto-opiskelijoiden tärkeimpiä tavoitteita syksyn vaaleissa.

Mitä tekemistä kunnalla ja opiskelijalla on keskenään?  Yliopisto-opiskelija saa suurimman osan terveydenhuollostaan YTHS:n kautta, päivystyspalvelut kuitenkin kunnalliselta puolelta.  Käytämme kuitenkin huomaamattamme päivittäin monia kunnan palveluita: esimerkiksi hanavesi ja puhtaaksi auratut kadut ovat jokapäiväisiä kunnan järjestämiä palveluita. Myös kirjastot, uimahallit, teatterit sekä erilaiset muut liikunta- ja kulttuuripalvelut ovat opiskelijoiden ahkerassa käytössä.

Konkreettisten palveluiden lisäksi kunnissa päätetään merkittävistä, välillisesti opiskelijan arkeen liittyvistä suurista linjoista, joista meillä on eniten sanottavaa yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Asuntojen riittävyys ja sijainti, joukkoliikenneyhteydet ja kaupunkiympäristön viihtyisyys ovat asioita joihin vaikuttaminen on välttämätöntä.

Opiskelijaliikkeen teemat ovat syksyn vaaleissa useimmilla paikkakunnilla läheisesti opiskelijaan liittyviä. Tamy ottaa muun muassa kantaa asumiseen ja joukkoliikenteeseen sekä Tampereen keskusta-alueen liikennejärjestelyihin. Kaikkea muutakin kaupungissa tapahtuu, mutta mielestäni juuri tämän kaltaiset teemat ovat niitä, joihin opiskelijoiden kannattaa näissä vaaleissa keskittyä. Kuntarakenneuudistuksen suuntaviivat ovat toki jännittäviä, mutta tehokkaimman vaikuttamisen nimissä ylioppilasliikkeen kannattaa keskittää voimansa muutamaan tärkeimpään, opiskelijoita lähellä olevaan asiaan. Resurssien rajallisuudesta huolimatta, tehdään vaikuttava kampanja ja parempi tulevaisuuden kaupunki!

Pekka Suhonen

Tamyn hallituksen varapuheenjohtaja ja talousvastaava

Erinäisiä keskusteluja seuranneena olen huomannut, että monelle presidentinvaalin toinen kierros käydään asetelmasta homoseksuaali ylioppilas siviilipalvelusmies vastaan heteroseksuaali korkeakoulutettu reservin kapteeni. Tämä kertoo enemmän äänestäjistä kuin presidenttiehdokkaista itsestään.

Ehdokkaidensa kannattajat ovat nimittäin kertoneet paljon itsestään koittamalla mollata toistensa ehdokkaita. Mollaajia on ollut peruskoulun käyneistä tohtoreihin. Uskallan siis väittää, että koulutus on kyllä yhteydessä yleissivistykseen, ammattitaitoon ja alojen asiantuntijuuteen, mutta muun sivistyksen ja viisauden kanssa sillä tuntuu olevan hyvin vähän tekemistä.

Presidentiltä vaaditaan niin mielen kuin järjen sivistystä. Näissä molemmat jäljellä olevat ehdokkaat ovat olleet paljon monia kannattajiaan viisaampia. He ovat toivoneet asiallista ja keskustelevaa kampanjointia. Sellaiseen ei loanheitto kuulu. Viisas ihminen ei perustele paremmuuttaan toisten ihmisten mollaamisen ja erilaisuuden korostamisen kautta.

Toivon, että myös äänestäjistä ainakin suurimmalla osalla on sen verran viisautta, että valitaan Suomen presidentiksi kumpi ehdokas hyvänsä, valinta ei perustu sotilasarvoon, koulutustitteliin eikä seksuaaliseen suuntautumiseen vaan kokemukseen ja arvoihin. Molemmilla presidenttiehdokkailla on takanaan kokemusta ja arvopohja. Sinun tehtäväsi on päättää, millaista kokemusta ja arvoja toivot tulevalla presidentillämme olevan.

Katson teihin päin, kanssaopiskelijat. Olkaa viisaita. Korkeakoulutus ei sinällään takaa viisautta, mutta akateemisuus merkitsee ainakin minulle taitoa ajatella keskustellen, argumentoiden ja kyseenalaistaen. Ollaan äänestäjiä, joista ehdokkaammekin voivat olla ylpeitä.

Pirita Ruokonen
Tamyn hallituksen jäsen 2012, järjestöt, viestintä ja Kyky-hanke

Tampereen yliopiston pääkirjasto Linnassa voi äänestää toisella kierroksella ennakkoon 25.-31.1. arkisin klo 09-19.

Siitäpä pääseekin siihen, että alkaa pikkuhiljaa heräämään siihen todellisuuden toiminnan laajuudesta. Ylioppilaskunta tekee todella paljon töitä kaikkien opiskelijoiden puolesta, joista osa ei edes näy riviopiskelijalle. Tälläkin viikolla olemme tavanneet opetuksen vararehtoria sekä kielikeskuksen johtoa, ja keskustelleet paljon opiskelijoiden asemasta ja kehitystoiveista. Paljon asioita on esillä, ja moneen pyritään vaikuttamaan.

Eikä vaikuttamistyö hallitukseen ja sihteeristöön jää, sillä ylioppilaskunnan piirissä toimii aktiivisia valiokuntia, jotka mahdollistavat jokaiselle opiskelijalle osallistumisen ja vaikuttamisen juuri siihen toimintaan, mitä itse näkee tärkeäksi, tarpeelliseksi tai muuten vain kiinnostavaksi. Koulutuspoliittiseen valiokuntaan ja järjestövaliokuntaan päättyi täydennushaku viime viikolla, ja hallitus täydensikin näitä päätöksellään myöskin jälleen uusilla kiinnostuneilla toimijoilla.

Tänä vuonna on luvassa useita mielenkiintoisia projekteja ja tehtäviä, kuten uuden tutkintorakenteen käynnistyminen syksyllä ja tätä edeltävät viimeiset valmistelutyöt tänä keväänä, mahdollinen Tamyn muutto kampukselle, syksyllä tapahtuvat kuntavaalit ja ylioppilas- ja opiskelijakuntien yhteinen superliittokokous marraskuussa Tampereella.

Hallitus voikin todeta helposti, että ylioppilaskunnassa tulee tapahtumaan tänä vuonna hyvinkin paljon.

Jarkko Louhelainen
hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka, yritysyhteistyö ja jatko-opiskelijat

Vuosi 2012 on suurten projektien vuosi ja ehkä suurin niistä on kuntavaalit. Opiskelijoiden ja nuorten äänestysinto kynti viime kunnallisvaaleissa pohjamudissa, nuoria ehdokkaita oli suhteessa vähän ja vielä vähemmän pääsi läpi. Opiskelijoiden ja nuorten äänestysinto kynti viime kunnallisvaaleissa pohjamudissa, nuoria ehdokkaita oli suhteessa vähän ja vielä vähemmän pääsi läpi.

Ja se näkyy myös kuntapolitiikassa. Tampere ei ole näyttäytynyt viime vuosina järin opiskelijaystävällisenä kaupunkina. Tamperelaisten korkeakoulujen opiskelijajärjestöjen (Tamy, TTYY, Tamko) yhteisen kuntavaalikampanjan yhtenä kärkenä onkin opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen kunnallisessa päätöksenteossa. Kaksi muuta opiskelijoille, mutta myös monille muille pienituloisille, tärkeätä teemaa ovat joukko- ja kevyenliikenteen sekä hyvin sijoittuvan ja edullisen asumisen tukeminen.

Tärkeä teema sosiaalipolitiikan puolella on myös syksyllä järjestettävä perustuloseminaari. Tamy haluaa osaltaan vauhdittaa keskustelua jokaiselle turvatusta perustoimeentulosta ja vaatii vähemmän kannustinloukkuja ja byrokratiaa.

Koulutuspoliittisella puolella pääpaino on edelleen yliopistomme hallinto- ja koulutusuudistuksen seuraamisessa, siihen vaikuttamisessa sekä keskellä myllerrystä olevien opiskelijoiden ja järjestöjen tukemisessa. Tamy on mukana esimerkiksi uuden sisäisen rahoitusmallin valmistelussa ja pyrimme varmistamaan sen, että jatkossa rahoitusmalli palkitsee myös laadukkaasta opetuksesta, sivuainetarjonnasta ja laittaa kielikeskuksen asiat kuntoon.

Kansainväliselläsektorilla taas seurataan koulutuksen kaupallistumisesta ja maksullisesta koulutuksesta käytyä keskustelua ja osallistutaan siihen. Tamy sanoo ei kaikelle koulutuksen kaupallistumiselle ja vastustaa maksuja niin kotimaisille kuin kv-opiskelijoillekin lobbaamalla, tiedottamalla, tempaisemalla ja tarpeen vaatiessa barrikadeillakin.

Jos edellä maalataan isolla pensselillä ja kurkotellaan kuuta, on tosussa paljon konkreettisia ja tämän hetken arkea koskettaviakin asioita: muutetaaan kampukselle (jos yliopisto ja edustajisto suo), koulutetaan järjestötoimijoita, neuvotellaan yliopistolta järjestöille tiloja ja kaikille yhteistä hiljentymistilaa, parannetaan sähköisen tenttimisen ja kesäopiskelun mahdollisuuksia, edistetään avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä yliopistolla ja mahdollisuutta palauttaa opintoihin liittyvät työt sähköisesti, kootaan vihko opiskelijoiden kulttuurieduista Tampereella jne.

”Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. (Yliopistolaki: 5 luku, 46 §)” Kaikkea tätä mahtuu ylioppilaskunnan vuoteen. Ja enemmänkin. Klassikkoa lainatakseni: ”Mitä tehtäis?” ”Emmä tiiä. Mitä sä haluut?”

Uutta vuotta unettomasti, mutta innolla aloitteleva                                                           Tamyn hallituksen puheenjohtaja Veera Kaleva

Järjestäytymiskokous pidettiin maanantaina 9.1., keskiviikkona aamukouluiltiin ja eilen tehtiin jo päätöksiä. Kaiken kaikkiaan kulunut viikko on ollut varsin tiivis paketti perehdyttäessämme toisiamme vastuusektoreihimme sihteerit tärkeänä tukenamme. Sillä innolla, jota olemme uskoakseni myös toisiimme perehdytyksissä onnistuneet tartuttamaan, sitoudumme hallitustyöskentelyyn ja tehtäviimme vuodeksi 2012. Vuosi 2012 on yhdessä tekemisen vuosi! Jos onkin ennustettu, että maailmanloppu tulee vuonna 2012, meitä se ei pidättele tekemästä töitä opiskelijan paremman huomisen ja tulevien vuosien eteen.

Mainiota alkanutta vuotta 2012 tamylaisille ja muille toivottaa koko Tamyn hallituksen 2012 puolesta,

Pirita Ruokonen (järjestö-, viestintä- ja Kyky-vastaava)

Seuraavaksi ajattelin kirjoittaa otsikolla ”Suuren rakkauden menetys” hyvin vertauskuvallisesti viimeisestä vuodesta ja siitä, miten Y-liikkeellä ja seurustelusuhteella on yllättävän paljon yhteistä. Yritettyäni hetken huomasin, ettei kaunokirjalliset taitoni riitä aiheesta kirjoittamiseen. Lopulta tajusin, että nyt on mahdollista kertoa näkemyksiä muutamista asioista, joita olen oivaltanut käytännön tasolla Boomin hallituksen puheenjohtajana, Tamyn hallituksen varapuheenjohtajana ja SYL:n PJ-tyrkkynä.

Ymmärretään eri keskustelutapoja

Vuoden aikana olen huomannut, miten esimerkiksi eri koulutusaloilta tulevat ihmiset puhuvat hyvinkin eri tavoin. Asia on sinällään rikkaus, mutta se aiheuttaa myös väärinkäsityksiä. Keskustelijana pitääkin pyrkiä tunnistamaan muiden keskustelijoiden tavat puhua ja pyrkiä ymmärtämään asian sisällä oleva aito merkitys. Jossain määrin tämä vaatii viestin ”kääntämistä” omalle kielelle. Moni tarpeeton konflikti jäisi toteutumatta, jos ihmiset ymmärtäisivät paremmin, mitä toiset ihmiset aidosti tarkoittavat.

Selvitetään faktat asioiden taustalla

Ainakin itse olen syyllistynyt monta kertaa luomaan vahvojakin mielipiteitä eri asioihin vähintäänkin erittäin vajaalla tietomäärällä. Perustulo, kielikysymys ja opintotuen tulorajat ovat vain muutamia esimerkkejä asioista, joihin minulla oli varsin voimakas kanta, jonka olin ominut arvostamiltani auktoriteeteiltä mukisematta ja oikeastaan ajattelematta asiaa kummemmin itse.

Perehdyttyäni kysymyksiin mielipiteeni muuttui hyvinkin erilaiseksi. Ja vaikkei mielipide muuttuisikaan, eri asioihin liittyvät omaa mielipidettä vastustavat argumentit ovat tärkeitä oman näkemyksen muovaamisessa sekä argumentaation parantamisessa. Muistisääntönä toimii seuraava: Jos pystyt katsomaan jotakin asiaa vain yhdestä suunnasta, etkä pysty argumentoimaan mielipidettäsi vastaan, hanki äkkiä lisätietoa!

Kunnioitetaan muttei kumarrella

Vaikuttamistyössä on erittäin tärkeää pystyä toimimaan omana itsenään vaikutusvaltaisten ihmisten seurassa. Tätä kautta omien ajatusten esittäminen on luontevaa ja tilanteeseen on mahdollista saada välitön ilmapiiri. On erittäin tärkeää kuunnella ja olla aidosti ihmisen kanssa, eikä ajaa omaa agendaa eteenpäin höyryjunan lailla. Usein on hyvä antaa toisen puhua mahdollisimman paljon, koska sitä kautta saa tietoa toisen ajattelusta ja toisaalta siitä, mitkä asiat ovat juuri hänelle tärkeitä. Sitä kautta vaikuttamisesta tulee luontevampaa ja väittäisin, että myös sen vaikuttavuus kasvaa. Kannattaa muistaa kunnioittaa muitakin kuin ”hierarkiassa” selkeästi itseäsi ylempiä henkilöitä.

Yritetään aina pikkuisen pidemmälle kuin kuvitellaan pääsevämme

Omissa tekemisissä ja vaikuttamisessa kannattaa yrittää päästä tekemään vähän kovempia juttuja kuin itse kuvittelee osaavansa tai saavan tehdä. Näin siksi, koska joskus tulee positiivisia yllätyksiä, jotka vievät asioita eteenpäin. Asenne, ja yrittäminen ovat todella tehokkaita ajureita lähes kaikessa tekemisessä.

Ajattelun tasolla ymmärtäminen ei riitä opitun siirtämiseksi käytännön tasolle

Moni asia esimerkiksi vaikuttamiseen liittyen on itsestäänselvyys. Esimerkiksi omana itsenä toimiminen, ihmisten kuuntelu ja ymmärtäminen ovat monelle asioita, jotka kyllä kuulostaa järkeenkäyviltä. Niiden viemiseksi käytäntöön pelkkä mentaalitason ymmärrys ei riitäkään. Tämän jälkeen pitää tietoisesti opetella asiat osaksi omaa toimintaa ja oikeastaan konkreettisessa tilanteessa kokea oivallus, miten juuri itse haluaa toimia. Oivalluksen etsiminen ei ole helppoa tai välttämättä edes kivaakaan, mutta usko pois, se kannattaa.

Tässä on vain muutama käytännön oivallus, mitä viimeiset vuodet ja järjestötoiminta ovat tuoneet. Opiskelijajärjestötoiminta on ollut ehdottomasti elämäni parasta aikaa. Samaan aikaan olen saanut tutustua uskomattomiin ihmisiin, ajaa itselleni tärkeitä asioita sekä pitänyt hauskaa. Suosittelen lähtemään mukaan vastaavaan toimintaan, koska siitä saa todella paljon enemmän itselle, kuin mitä sille ikinä pystyy antamaan!

Nähdään taas ja kiitos kuluneesta vuodesta!

Jouni Markkanen
Varapuheenjohtaja
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan hallitus 2011