Tamyn puheenjohtajan puhe yliopiston avajaisissa 1.9.

Arvoisa opetusministeri, rakkaat yliopistoyhteisön jäsenet, hyvät naiset ja herrat.

”Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä”, totesi aikanaan puhuva koira Carl Barksin Aku Ankka -sarjakuvassa. Omien aikojemme kutsuminen koviksi lienee liioiteltua, mutta haastavia ne yhtä kaikki yliopistoyhteisölle ovat. Yliopiston hallinto- ja koulutusuudistus vaatii runsaasti voimavaroja niin professoreilta kuin hallinnon opiskelijaedustajiltakin, eivätkä kiireet varmasti tule loppumaan laaja-alaisten kandidaattiohjelmien vuoden päästä tapahtuvan käyttöönoton myötä.

Haasteet eivät toki ole yksinomaan negatiivinen asia (paitsi silloin kun ne kutsuvat käräjille). Ainakin omasta mielestäni haastavat tehtävät ovat useimmiten huomattavasti jännittävämpiä ja mielenkiintoisempia kuin arkirutiinit. Toisaalta mielenkiintoisuuskaan ei ole yksinomaan positiivinen määre, kuten tuo ilmi muun muassa vanhaksi kiinalaiseksi kiroukseksi väitetty lausahdus, joka on löytänyt tiensä sekä historioitsija Eric Hobsbawmin omaelämäkerran että humoristi Terry Pratchettin fantasiaromaanin otsikkoon. Se kuuluu seuraavasti: Toivottavasti elät mielenkiintoisina aikoina.

Siinä tapauksessa, että edellämainittu kirous ei vielä tunnu riittävältä, löytyy käyttöön myös toinen, vakavampi: Toivottavasti saat osaksesi valtaapitävien huomion. Ja valtaapitävien huomio suomalaisen korkeakoulukentän osaksi on viime vuosina totisesti langennut. Se ei myöskään ole hetkeen siirtymässä pois: tästä todistavat muun muassa elokuun 14. päivän Helsingin Sanomat ja viime sunnuntain Aamulehden Asiat -liite. Molemmissa medioissa käsittelyssä oli sama aihe: Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen kehittämissuunnitelma ja erityisesti sen koulutustavoitteet. Valtioneuvoston käsittelyyn syksyllä saapuvan paperin linjauksiin sisältyy muun muassa eri alojen aloituspaikkojen määrä vuodelle 2016. Suunnitelmien läpiviemisen takaamiseksi opinahjoille lupaillaan sekä porkkanaa että keppiä huomattavasti enemmän kuin aiemmissa vastaavankaltaisissa uudistuksissa.

Koulutuspolitiikan kehittämisessä ja aloituspaikkojen uudelleenmäärityksessä ei tietenkään ole mitään pahaa. Päinvastoin, on pelkästään hyvästä että työvoimapulasta kärsivien alojen opiskelupaikkoja lisätään ja että liikakoulutettujen alojen paikkoja vähentämällä karsitaan suoraan kortiston hyllyille valmistuvien nuorten määrää. Samanaikaisesti tämä kuitenkin merkitsee sitä, että sikäli kun suunnitelmat toteutuvat edes jossakin määrin, tulee Tampereen yliopisto näyttämään nykytilaan verrattuna monilta osin hyvin erilaiselta vuonna 2016, tämän syksyn fuksien valmistuessa. (Valmistuminen toki sillä edellytyksellä että opetusohjelmat ovat riittävän järkeistettyjä ja joustavia sekä opintotuen taso edes jossain määrin täysipäiväisen opiskelun mahdollistava – muussa tapauksessa tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa tulee edelleen jäämään harvinaiseksi herkuksi).

Summa summarum: jotta muutokset pystyttäisiin toteuttamaan koordinoidusti ja onnistuneesti, tulevat myös seuraavat viisi vuotta olemaan Tampereen yliopistossa siinä missä muissakin Suomen opinahjoissa työntäyteistä ja ennen kaikkea haastavaa aikaa. Mitä siis tehdä? Lähtökohdat ovat varsin lupaavat, sillä yliopistomme taloudellinen tilanne on siksi hyvä, että Oulun kaltaisiin hätäratkaisuihin ei ole tarvinnut eikä tarvinne lähitulevaisuudessakaan ryhtyä – tästä kiitos yliopiston johdolle. Silti avoimia kysymyksiä riittää. Vaikka politologi olenkin, en kuitenkaan ryhdy tässä laatimaan mitään viisivuotissuunnitelmia – ne kun muutenkin kuuluvat hieman eri aikaan ja yhteiskuntajärjestelmään. Rohkenen silti nostaa esille joitakin asioita, jotka olisi nähdäkseni syytä ottaa huomioon.

Ensinnäkin jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen olisi syytä tunnustaa tosiasiat: sehän on, Paasikiveä lainatakseni, kaiken viisauden alku. Muutoksia tulee tapahtumaan, se on fakta. Tämän kiistäminen on sellaista nykytodellisuuden kieltämistä että sitä voisi kutsua impivaaralaisuudeksi ellei viimeksimainittu termi olisi niin ylikäytetty että se itsessään alkaa tuntua – no, impivaaralaiselta.

Toisekseen, muutoksiin pääsee parhaiten vaikuttamaan aktiivisella osallistumisella, ei omiin poteroihin linnoittautumalla, nykymeininkiä haukkumalla ja menneitä haikailemalla. On hyvin mahdollista, että ylemmän tahon linjauksista monet ovat huonoja – olkoon kyseinen ylempi taho sitten tieteenalayksikkö, yliopisto, OKM tai valtion budjetti. Siitä huolimatta riitelemällä ainoastaan varmistaa, että tulos ei ole ainakaan parempi kuin ne huonoimmat linjaukset. Ylempien tahojen on puolestaan syytä pitää mielessä että kritiikin korkein muoto on itsekritiikki ja ymmärtää, että kentältä kaikuvat kommentit voivat olla paitsi oikeutettuja, myös monesti oikeassa.

Kolmanneksi, uudistuksia tehdessä on syytä pistää jäitä hattuun. Omien kuningasideoiden läpiajo suomatta ajatustakaan vastustaville puheenvuoroille ei missään tapauksessa tuota hyvää lopputulosta. Toisaalta minkään asian säilyttämistä entisellään ei myöskään tule ottaa itsestäänselvyytenä. Uudistajille voisikin suositella nk. ”Paavali-maksiimia”: Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se, mikä on hyvää.

Vielä esitän toiveen vastuuta kantaville tahoille: muistakaa avoimuus. Mikään ei saa yliopistolaisia vastustamaan niin tehokkaasti uudistuksia – puhuttiinpa sitten tämänhetkisistä tai tulevaisuudessa odottavista – kuin se, että asioista ei tiedoteta tarpeeksi ja riittävän ajoissa. Uudistusten tahallinen tai tahaton jättäminen vain pienen piirin tietoon vie mahdollisuuden rakentavalta kritiikiltä ja katkeroittaa turhaan välejä uhaten paitsi uudistusta, myös koko yhteisöä. Abraham Lincolnia lainatakseni: A house divided against itself cannot stand.

Lopuksi toivotan koko yliopistoyhteisölle nykyiseen ja tulevaan uudistustyöhön Fransiskus Assisilaista mukaillen rohkeutta muuttaa ne asiat, jotka on tarpeen muuttaa, malttia säilyttää ne asiat joiden on hyvä pysyä ennallaan ja ennen kaikkea viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan. Kiitos.

Tietoja Ilkka Tiensuu

Tamyn hallituksen puheenjohtaja 2011.
This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Tamyn puheenjohtajan puhe yliopiston avajaisissa 1.9.

  1. Paluuviite: Tamyn puheenjohtajan puhe yliopiston avajaisissa 1.9. | SYL

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s