Pyörä, joka sai siivet.

Kehysektori hankematkalla Intiassa 2012: pienet koululaiset

Kehysektori hankematkalla Intiassa 2012: pienet koululaiset

Se taisi olla melko tarkkaan viisi vuotta sitten, kun kuulin ensimmäistä kertaa mainittavan Tamyn kehy-hankkeesta. Hankematkalle lähtöä tehnyt kämppikseni sai maailmanparannusintoisen fuksimieleni heräämään. Vaikka tie vei samoihin aikoihin myös syvälle ainejärjestökiemuroihin, oli päätös lähteä mukaan kehy-toimintaan lopulta helppo. Vuosien varrella ainejärjestövastaavuudet ja muut luottamustoimet ovat jäänet yksi toisensa jälkeen, mutta rakkaus yhtä kohtaan on säilynyt. Siitäkin huolimatta, että ylioppilaskuntatoiminta ja kehy-sektori siinä mukana tuntuu välillä olevan pyörän keksimistä uudelleen eikä maailmantuskalta ja turhautumiselta voi aiheen parissa välttyä, jaksaa kehyily edelleen sykähdyttää.  

Viimeksi sydän sykähti kehyilystä viime viikolla, kun kolme hankekumppanimme Gravisin edustajaa saapui vieraaksemme paitsi tutustumaan paikalliseen kulttuuriin, myös vaihtamaan ajatuksia ja suunnittelemaan mahdollista tulevaa yhteishanketta. Viikon aikana ehdittiin virallisten osuuksien lisäksi ihmetellä puutaloja Pyynikillä, ihastua meksikolaiseen ruokaan ja ihailla sateisia, mutta kotomaisemista hyvin paljon poikkeavia maisemia Näsinneulassa. Keskelle edustavimpia syyskelejä saapuneiden vieraiden kanssa tutustuttiin myös mm. TAYS:an, terveystieteiden yksikköön ja tietenkin yliopistokampukseen.

Kehysektori hankematkalla Intiassa 2012: elämää Tahrin autiomaassa

Kehysektori hankematkalla Intiassa 2012: elämää Tahrin autiomaassa

Yksi vierailun mieleenpainuvimpia hetkiä oli vanhojen kehy-alumnien tapaaminen ja sen tuloksena kehkeytynyt viimeisen päivän illanvietto Annikin puutalokorttelissa yhden entisen kehy-aktiivin luona. Tamyn kehy-historiikista aiemmin bongatut nimet saivat vihdoin kasvot, kun tapasimme 2000-luvun alkupuolella Intiassa vierailleita tamylaisia. Illan aikana kuullut tarinat saivat uskomaan, että toimijoiden suuresta vaihtuvuudesta ja ajoittaisesta tuskastumisesta huolimatta pyörä on kulkenut eteenpäin juuri siellä missä sen pitääkin. Meillä saatetaan vuodesta toiseen painiskella tiedottamisen ja vapaaehtoisten innostamiseen liittyvien ongelmien parissa, mutta toisella puolen maailmaa asiat etenevät näistä huolista huolimatta.

Kehysektori hankematkalla Intiassa 2012: kylännainen Vashunderan vastaanotolla

Kehysektori hankematkalla Intiassa 2012: kylännainen Vashunderan vastaanotolla

Saman havainnon saattoi tehdä myös seuraamalla tohtori Vashunderan esitystä yliopistolla kehy-hankkeeseen liittyen. Tamyn tuella on saatu pitkäjänteisen työn ansiosta paljon aikaan: viimeisen parin vuoden aikana on mm. hankittu GRAVIS:in sairaalalle lääkintäauto ja järjestetty lukuisia koulutuksia niin nuorille kuin kyläterveystyöntekijöille. Monia hankkeen osa-alueista ei olisi mahdollista järjestää ilman Tamyn avustusta. Tamyn päässä kehy-hanke pyörii suurelta osin opiskelijoiden vapaaehtoisten lahjoitusten varassa vapaaehtoisvoimin sekä hankebudjetista maksettavan sihteerin työpanoksella. Hanke antaa tekijöilleen paljon ja luo pitkään säilyviä ystävyyksiä yli mantereiden. Tätä pyörää ei ole todellakaan enää pitkään aikaan keksitty uudelleen, sille on rakennettu siivet.

 Laura Markkanen, kehy-valiokunnan puheenjohtaja

Terveystietoa opiskelemassa – Tamyn avustuksella

Kehysektori hankematkalla Intiassa 2012: Tamyn avustuksella terveystietoa opiskelemassa

Kehysektori hankematkalla Intiassa 2012: Tamyn avustuksella terveystietoa opiskelemassa

Olen aina arvostanut kehitysyhteistyötä ajatuksen tasolla. Gravisin vierailu Suomessa sekä kehy-sektorin kertomukset hankematkalta viime keväältä ovat kuitenkin aivan uudella tavalla konkretisoineet minulle sitä, mitä tarkoittaa, että Tamy tekee Intiassa kehitysyhteistyötä.

On paljon hätkähdyttävämpää kuulla kahden kylänmiehen kertovan siitä, millä tavalla lapsikuolleisuus ja odottavien äitien terveys on parantunut. Tai siitä, kuinka tytöille ehkä ensimmäistä kertaa Gravisin terveyskoulutuksissa kerrotaan siitä, miksi nainen, siinä missä mieskin, on ihmisenä arvokas, tärkeä ja ihana.

Kouriintuntuvan avun lisäksi olennaista on se, mitä suomalaisena tulee tajunneeksi tavatessaan Intialaisia kumppaneitamme. Koko ymmärys maailmasta ja elämänpiiri ovat kuin toisesta ulottuvuudesta – sellaista peiliä oman maailmankuvan rajallisuuden tai etuoikeutettujen elinolosuhteiden ymmärtämiseksi näytetään meille harvoin.

Männä viikolla peiliä tuli tuijoteltua oikein ahkerasti. Tänään en voisi olla ylpeämpi siitä, että naisten ja tyttöjen koulutustilaisuudessa otetun kuvan taustalla lukee hindinkielisen kirjoituksen lisäksi tikkukirjaimilla TAMY.

Veera Kaleva, hallituksen puheenjohtaja

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Pyörä, joka sai siivet.

  1. Paluuviite: Pyörä, joka sai siivet. | SYL

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s