Mitä kuuluu, k-sektorit?

Tämä bloggaus on jatkoa edelliselle postaukselle, jossa kerromme hallituksen alkuvuoden kuulumisia. Tällä kertaa käsittelemme koulutuspolitiikkaa, kehitysyhteistyötä ja kansainvälisiä asioita.

Koulutus maksaa kansainvälisille

Kv-sektorilla valiokunnan kokoamisen lisäksi olemme perehtyneet lukukausimaksuihin ja niihin liittyviin argumentteihin. Kv-sektori on osallistunut aktiivisesti toimintasuunnitelman projektien suunnitteluun, millä varmistetaan myös kansainvälisten opiskelijoiden entistä parempi edunvalvonta ylioppilaskunnassa.

Vuoden teemaksi näyttää kv-sektorilla nousee  maksullinen koulutus ja valppaana pysyminen aiheen tiimoilta.

Kehy tulee kylään

Kehitysyhteistyön puolella käynnistelemme valiokuntatyöskentelyä, tulevaisuuden kuvioita ja meneillään olevan hankkeen liikkuvia osia. Kesällä saamme Tampereelle vieraaksi intialaiset yhteistyökumppanimme!

Kopo on kiireinen

Koulutuspoliittisella sektorilla suuria teemoja ovat alkuvuodesta olleet etenevä Tampere3-hanke sekä rakenteellinen kehittäminen niin yliopistolla kuin valtakunnallisesti.

Päivittäisessä toiminnassa kopoilu on ollut käytännössä kokouksia, palavereita, suunnittelua, tapaamisia, sekä ennen kaikkea perehtymistä lähtökohtaisen laajan ja moniulotteisen koulutuspolitiikan kiemuroihin: rakenteista ja säännöistä linjoihin ja toimijoihin.

Advertisement

Minkä parissa Tamyn uusi hallitus on työskennellyt?

Joulukuussa aika kului ennen kaikkea perehtymiseen, mutta tammikuu on ollut tiukkaa tykitystä. Asian lomassa olemme tutustuneet toisiimme ja luoneet tulevalle vuodelle pelisäännöt. Työmoraali ja into on onneksi meillä kaikilla korkealla, ja odotamme itse kukin antoisaa yhteistä vuotta!

Tässä postauksessa kerromme, mitä kuuluu puheenjohtajan pääsektorille, sosiaalipolitiikasta vastaaville hallituslaisille ja työelämävastaavalle.

Toimijat tutuksi

Puheenjohtajalle vuoden alussa keskeisintä on ollut päivittäisen toiminnan koordinoinnin ja vaikuttamistyön ohella pääsihteerin vaihtuminen, suhteiden luominen keskeisiin sidosryhmiin aina yliopiston johdosta muiden ylioppilaskuntien pääsektoreihin ja SYL:n sekä organisaation kehittämisprojektin aloittaminen.

Sekä valtakunnalliset että Tampereen yliopistoa koskevat suuret teemat, erityisesti Tampere3, ovat olleet pääsektorin vaikuttamistyön keskiössä alkuvuoden aikana.

Vaalit häämöttävät

Sosiaalipoliittisella sektorilla vuosi on lähtenyt käyntiin toiminnan suunnittelun ja kohtaamisten kautta. Soposektorilla on tavattu mm. TTYY:n sopoja ja Tampereen laajuista, kunnallispolitiikassa opiskelijoiden asiaa ajavaa Ryhmä 35 000:a, joiden kanssa Tamy tekee vaikuttamistyötä.

Lisäksi soposektoria ovat työllistäneet perehdytykset sekä erinäiset työryhmät ja luottamuspestit yliopistolla, TOASilla, YTHS:llä ynnä muissa tärkeissä elimissä. Liikuntasektorilla on perehdytty OLL:n toimintaan ja pureuduttu UtaSportin kanssa talviliikuntaviikon järjestämiseen. AMUT-tapahtumassa vaihdettiin tutorvastaavien kesken hyviä tutoroinnin järjestämiskäytäntöjä ja sovittiin tulevaisuuden yhteistyöstä.

Työllistyminen kiinnostaa korkeakoululaisia

Toimintasuunnitelman työstön ohella työelämäsektorilla riittää puuhaa. Urablogi on lähtenyt käyntiin ja Urapäivä lähestyy.

Suunnitelmissa on  suurin ja kaunein Urapäivä ikinä. Urapäivä on tänä vuonna osa isompaa kaikilla Tampereen korkeakouluilla samana päivänä järjestettävää työelämätapahtumakokonaisuutta.

 

Uutta verta

Hallitusvuosi käynnistyi pääsihteerin rekrytoinnilla. Pääsihteeri on Tamyn selkäranka ja asiantuntijoiden esihenkilö, jonka työpanos on ylioppilaskunnalle korvaamaton. Hallitus työskenteli pääsihteerin valinnassa mm. päättämällä haastattelukysymykset, haastateltavat, tekemällä työhaastattelut ja käymällä lukemattomia pitkiä keskusteluja. Näiden perusteella esitimme ehdokastamme Sanni Pietilää edustajistolle, joka valitsi Pietilän Tamyn uudeksi pääsihteeriksi hallituksen esityksen mukaisesti.

Rekryrintamalla toivotimme joukkoomme tervetulleeksi myös viestintäasiantuntija Anu Kerttulan, joka työskentelee jatkossa puolet viikosta Opiskelijan Tampereella ja puolet Tamyssa. Asiantuntemus on tarpeen, sillä edessä on tiukempaa somen haltuunottoa ja paljon toivottu nettisivu-uudistus.

Myös osa-aikaiset tehtävät odottivat täyttäjäänsä. Valitsimme naiskulttuuripäivien projektisihteeriin, ja parhaillaan hoidamme eteenpäin kehitysyhteistyökoordinaattorin ja kääntäjäharjoittelijoiden rekryämistä.

Listalla on myös päätökset Tamyn alaisten valiokuntien toimijoista TOASin ja yo-talosäätiön valtuuskuntien jäsenistä. Myös Tamyn kulttuurijaosto ja valiokunnat käynnistävät toimintaansa.

Kumppanillamme Opiskelijan Tampere ry:llä on suurimpina haasteinaan edessä toiminnanjohtajan rekrytointi. Digimarkkinoinnin edelläkävijät ja muuten vaan uteliaat: katsokaa hakuilmoitus OT:n nettisivuilla.

Työmyyrät tehostavat tiedotusta

Tamyn uuden hallituksen työvuosi on käynnistynyt lähes kuukauden mittaisen perehtymisjakson jälkeen. Jokainen meistä hallituksen jäsenistä tietää toistensa sektoreista ainakin perusasiat. Mukana on tietekin yksityiskohtaisempaa valmennusta omista vastuualueista, joita itse kullakin on 2-5.

Jokaisen sektorin mukana kulkee asiaan kytkeytyviä valiokuntia, sidosryhmiä, ohjausryhmiä ja hallituksia. Yhteistyökuviot eivät rajoitu yliopiston sisälle, vaan vaikuttamista tehdään kunnassa ja valtakunnallisesti. Kansainväliset asiat, kehitysyhteistyö ja koulutuspolitiikka liikkuvat myös maan rajojen ulkopuolella.

Kokouspönöttäminen vie aikaa, mutta viralliset reitit ovat hallinnollisissa asioissa pakollinen toimintatapa. Lobbausta tehdään myös vapaamuotoisemmissa illanistujaisissa, käytäväkeskusteluissa, somessa ja suorassa toiminnassa.

Jo vaudikkaan alun keskellä olen pohtinut sitä, miten paljon hiljaista tietoa ja rautaista ammattitaitoa Tamyn hallituksessa ehdimme keräämään – ja miten pian oikeastaan istummekaan taas luentosaleissa, kun vuoden 2017 hallitus ottaa neuvotteluhuoneen haltuun.

Ylioppilaskunta hyötyisi valtavasi siitä, että useammat toimijat pystyisivät olemaan hallituksessa edes kaksi vuotta. Koska opintoajat ovat rajallisia, harva kuitenkaan tekee näin. Onneksi Tamylla on mahtavat asiantuntijat ja alumnit, joiden sitoutuminen ylioppilasliikkeeseen ei ole katkennut.

Vuonna 2016 teemme monenlaisia uudistuksia ja strategiasuunnitelmia. Koska mekään emme halua olla korvaamattomia, pyrimme katsomaan omaa hallituskauttamme pidemmälle ja suunnittelemaan tulevaisuutta. Vertaiskoulutuksen lisäksi tarjolla tulee olemaan selvää dokumentaatiota. Tämän pohjalta hallitus 2016 myös skarppaa siinä, että muistaa kiireen keskellä kertoa jäsenistölle projekteistaan.

Helmikuun ensimmäisestä viikosta lähtien raportoimme Tamyblogiin hallituksen kuulumisia. Toivomme tällä kokeilulla viestivämme entistä paremmin edustajistolle, opiskelijoille ja seuraavan vuoden hallituspestejä harkitseville. Kerro, miten mielestäsi onnistuimme.

Leena Pihkala

Viestintävastaava, hallitus 2016

TAMPERE3 – SÄÄTIÖ AWAKENS

Tamperelaisten korkeakoulujen Tampere3-hanke etenee vuoden 2016 alussa jälleen suurin ja tuntuvin askelin. Viimeisimmän tiedon mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Tampere3-korkeakoulujen pyynnöstä työryhmän, ohjausryhmän ja johtoryhmän, joiden tehtävänä on valmistella Tampere3-yliopistokonsernia. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyisivät uudeksi säätiöyliopistoksi, jonka omistukseen Tampereen ammattikorkeakoulu siirtyisi. Tavoitteena olisi siten yksi yhtenäisesti johdettu strateginen kokonaisuus.

Tamy on seurannut hankkeen etenemistä aktiivisesti sen ensivaiheista alkaen ja pyrkinyt saamaan opiskelijoiden äänen kuuluviin prosessissa. Valitettavasti etenkin hallintomallin kaltaisissa isoissa rakenteellisissa kysymyksissä prosessin ominaispiirteiksi ovat muodostuneet Tampereen yliopistolla yliopistoyhteisön heikko tiedotus ja osallistaminen. Tamperelaisten korkeakoulujen opiskelijajärjestöjen yhteisten hankkeeseen liittyvien kantojen lisäksi Tamy on määritellyt omia edunvalvontatavoitteitaan, keskustellut lukuisia kertoja yliopiston hallinnon edustajien kanssa sekä kommentoinut ahkerasti yliopiston strategiaa ja sen toimeenpano-ohjelmaa vuosille 2016 – 2020 yhteistyössä yliopiston hallituksen opiskelijajäsenten kanssa; kärkiä vaikuttamiseen on ollut useita.

Uuden yliopiston valmistelutyössä merkittävin taho on ollut yliopistomme korkein johto, mutta syksyllä 2015 muun yliopistoyhteisön vaikuttamismahdollisuudet tulevan yliopiston hallinnon suunnitteluun olivat heikot: toistuvista tiedusteluista huolimatta uuden yliopiston hallintomallista ei ole avattu keskustelua eikä punnittu eri vaihtoehtoja opiskelijoiden, henkilöstön eikä edes viime kädessä hankkeesta päätösvastuussa olevan yliopiston hallituksen kanssa. Tamyssa olemmekin hämmentyneitä siitä, että tieto ilmeisestä säätiömalliin päätymisestä tulee yleiseen tietoon nyt, kun opetus- ja kulttuuriministeriö on jo asettamassa työryhmiä tulevan yliopistokonsernin muodostamista varten. Avoin tiedonvälitys ja yliopistoyhteisön vaikuttamismahdollisuudet ovat puuttuneet tähänastisesta hallintomallin valmistelusta yliopistolla räikeästi.

Tamyssa olemme kuitenkin erittäin tyytyväisiä siihen, että opiskelijoiden asiantuntemus otetaan huomioon tulevassa työryhmätyöskentelyssä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamia ryhmiä tulee olemaan yhteensä kolme: johtoryhmä, työryhmä, sekä työryhmää ohjaava ohjausryhmä, joista jälkimmäisimmän kokoonpanoon tulevat kuulumaan myös henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajat. Odotamme innostuneina tulevan yliopiston suunnitteluun osallistumista!

Tamy on kannattanut uuden yliopiston muodoksi julkisoikeudellista yhteisöä juuri sen yliopistodemokratian takaavien ominaisuuksien vuoksi. Meille tärkeintä on kuitenkin se, että uudessa yliopistossa hallintomallista riippumatta toteutuu kolmikantaedustus päätöksentekoelimissä ylimmälle tasolle asti. Opiskelijoiden ja henkilökunnan osallistumismahdollisuudet ovat autonomisen yliopiston ytimessä. Tampereen yliopiston opiskelijoiden, henkilökunnan ja hallituksen tulisikin yhteisesti asettaa yliopistodemokratia ja kolmikanta selkeiksi ehdoiksi, joiden on toteuduttava uuden yliopiston hallintomallissa.

Mikko Lampo

Koulutuspoliittinen vastaava, hallitus 2016

muokattu 21.1. klo 13:50, täsmennetty sanamuotoja

___________________

Tampere3, tähän mennessä tapahtunutta: 

Toukokuussa 2015 tamperelaisten korkeakoulujen hallitukset päättivät yksimielisesti hankkeen jatkamisesta, ja marraskuun puolivälissä tehtävässään aloitti hankejohtaja Päivi Myllykangas. Syksyn mittaan työnsä aloittivat lisäksi Tampere3-opetuspilottityöryhmät, joissa on pohdittu vaihtelevalla tahdilla uuden yliopiston potentiaalisia pilottialoja. Tamy on ajanut kaikkiin koulutusyhteistyöpilotteja suunnitteleviin työryhmiin opiskelijajäseniä. Piloteista vastaava hankekoordinaattori on ottanut tämän hyvin vastaan, mutta kaikki työryhmät eivät kuitenkaan ole ottaneet opiskelijoihin yhteyttä.

Ajankohtaista:

• T3-opetuspilotit kokoontuvat seuraavaan tilannekatsaukseen keskiviikkona 27.1.2016, klo 15.00–18.00 TAMKin Y-kampuksella. Tilaisuus on kaikille avoin, ilmoittautua voi e-lomakkeella 22.1. mennessä
• Tamperelaisten korkeakorkeakoulujen opiskelijajärjestöjen yhteiset kannat Tampere3-prosessiin
• Tamyn täsmennetyt edunvalvontatavoitteet

 

Vuosi Tamyn hallituksessa kantaa pitkälle!

Tamy juhlii tänä vuonna 90-vuotista taivaltaan. Sinä aikana ylioppilaskunnan toimintaan ovat aktiivisesti osallistuneet sadat eri ihmiset. Eri aikoina ylioppilaskunnan hallituskin on toiminut eri muotoisena ja eri tavoin. Tässä blogauksessa kolme eri ihmistä kertovat lyhyesti kokemuksistaan Tamyn hallituksessa toimimisesta tällä vuosituhannnella ja elämästään sen jälkeen. Kuinka he päätyivät Tamyn hallitukseen? Millaisia muistoja jäi? Missä he ovat nyt ja kuinka he ovat hyödyntäneet oppimiaan taitoja jälkeenpäin?

Heikki Soininen, TamyH2007 – Kauppatieteiden maisteri, asuu nykyään Tampereella ja työskentelee Nokian henkilöstöhallinnossa palkitsemisen asiantuntijana. Heikki palkittiin Tamyn kunniamerkillä Tamyn 90v.-vuosijuhlilla.

1. Kuinka päädyit Tamyn hallitukseen vuodeksi 2007?

Totta puhuen hieman sattumalta. Olin kirjoittanut graduni kesällä 2006 ja etsin loppuvuodesta töitä tai jotakin muuta puuhaa ainakin kevään ajaksi, koska kursseja minulla oli jäljellä enää pari, kolme. Vuonna 2006 toimin Boomi ry:n hallituksessa opintovastaavana ja olin tutustunut samalla hieman paremmin Tamyn toimintaan kopo- ja sopojaostoissa sekä hallopedinä. Loppuvuodesta minulle vinkattiin, että harkitsepa Tamyn hallituksen kopovastaavan pestiä. Kiinnostuin ja hain, mutten totta puhuen uskonut mahdollisuuksiini ennen valituksi tulemistani.

2. Mihin asioihin keskityit Tamyn hallituksessa? (Mitkä olivat ”sektorisi”?)

Hallituksessa sain hoitaakseni talous- ja yritysyhteistyöasiat. Se tuntui tuolloin jotenkin uskomattomalta; 23-vuotiaana vahtisin yli miljoonan suuruista taloutta ja suunnittelisin, kuinka sitä voisi vahvistaa. Yritysyhteistyön saralla sain aloittaa puhtaalta pöydältä ohjenuoranani toimintasuunnitelman lyhyt kirjaus, jonka mukaan Tamyn pitäisi pyrkiä lisäämään opiskelijoiden saamia etuisuuksia.

3. Hauskin/paras muistosi TamyH-vuodelta?

En olisi arvannut, että yritysyhteistyöstä muodostuisi yksi erikoisimpia ja hauskimpia projektejani tuon vuoden aikana. Teimme tiiviisti yhteistyötä TTYY:n, Tamkon, PAKO ry:n (sittemmin Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta PAKO ry ja Tamko ovat yhdistyneet) kesken ja keksimme idean voimavarojemme yhdistämisestä. Huhti-Toukokuussa päätimme yhdistyksen perustamisesta Tamyn, TTYY:n, Tamkon ja PAKO:n kesken ja annoimme sille nimeksi Opiskelijan Tampere. Kesän päättyessä mukaan oli lähtenyt yli 200 yritystä ja yhdistyksen toiminta kasvaa edelleen – great success!

4. Miten olet hyödyntänyt TamyH-vuonna oppimiasi taitoja elämässäsi sen jälkeen?

Tamyssa sain hoitaa isoa taloutta, tehdä projekteja ja opin tarttumaan mahdollisuuksiin ennakkoluulottomasti. Nämä kokemukset, niiden tuottama itsevarmuus, uskallus kokeilla ja kyky lähestyä eri asemissa olevia henkilöitä ja muodostaa verkostoja, ovat olleet keskeisiä myöhemmällä työurallani. Eikä pidä unohtaa, että ensimmäisen kesätyöni henkilöstöhallinnossa sain juuri kesällä 2007.

5. Tiivistä yhteen lauseeseen vinkkisi Tamyn hallitukseen haluaville!

Kannattaa selvittää itselleen, mitä haluaa saavuttaa ja saada aikaan ja olla lisäksi rohkeasti oma itsensä ja tuoda esiin omat näkemyksensä.

Niina Jurva, TamyH2012 – Sosiaalipolitiikan maisteri, asuu nykyään Helsingissä ja työskentelee Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittisena sihteerinä. Niina palkittiin Tamyn ansiomerkillä Tamyn 90v.-vuosijuhlilla.

1. Kuinka päädyit Tamyn hallitukseen vuodeksi 2012?

Tamyn hallitukseen päädyin Tampereen yliopiston vihreän vasemmiston, ViVan edaattorina. Olin ollut koko opiskeluaikani mukana opiskelijapolitiikassa ja Tamyn hallituspesti oli ns. luonnollista jatkumoa kaikelle sille, mitä olin jo ylioppilaskunnan piirissä puuhastellut.

2. Mihin asioihin keskityit Tamyn hallituksessa? (Mitkä olivat ”sektorisi”?)

Tamyn hallituksessa vastasin koulutuspolitiikasta, kv-asioista, kehitysyhteistyöstä ja työelämäsektorista, eli hommaa riitti paljon ja päivät venyivät järjestään pitkiksi. Meidän vuonna Tamy osti uudet tilat kampukselta ja muutto Kauppakadulta pantiin alulle.

3. Hauskin/paras muistosi TamyH-vuodelta?

Hauskimmat muistoni liittyvät varmasti kokonaisuudessaan siihen, kuinka monenlaisiin tyyppeihin yo-kunnan hallituslaisena pääsee tutustumaan. Koska en ollut ikinä mukana ainejärjestöni toiminnassa, osallistuin myös ensimmäisille sitseille vasta Tamy-vuonna!

4. Miten olet hyödyntänyt TamyH-vuonna oppimiasi taitoja elämässäsi sen jälkeen?

Hallitusvuosi opetti paljon ennakkoluulottomuutta ja yhteistyötaitoja, joita olen sittemmin tietoisesti tai tiedostamatta käyttänyt varmaan kaikessa toiminnassani. Tuolta vuodelta on jäänyt ystäviä paitsi omasta rakkaasta hallituksesta, niin myös eri yliopistoista, oppiaine- tai poliittisista taustoista ympäri Suomen. Myös tämä on ollut mielestäni ehdoton rikkaus, jota opiskelijapolitiikka on elämääni tuonut.

5. Tiivistä yhteen lauseeseen vinkkisi Tamyn hallitukseen haluaville!

Tamyn hallituspestiä miettivälle haluaisin sanoa, että vuoden aikana tulet oppimaan hirveän paljon paitsi poliittisesta vaikuttamisesta, myös älyttömästi niitä kuuluisia ”työelämätaitoja” ryhmätyöskentelystä, aikataulutuksesta, stressinhallinnasta ja projektijohtamisesta. Ja opintoajoista ei kannata olla huolissaan, mutta joskus kandee valmistua!

Leeni Herrala, TamyH2014 & TamyH2015 – Hallintotieteiden kandidaatti (Alueiden ja ympäristön politiikka), asuu Tampereella ja opiskelee

1. Kuinka päädyit Tamyn hallitukseen vuosiksi 2014 ja 2015?

Marraskuussa 2013 eräs kaverini (Vihreältä listalta) kysyi, olinko koskaan ajatellut Tamyn hallitusta ja vastasin, että en ollut. Kokemusta järjestöhommista (lähinnä yliopiston ulkopuolelta) oli jonkin verran. Minulle tärkeisiin asioihin vaikuttaminen yliopistolla kiinnosti, sillä olinhan ollut juuri edarivaaleissakin ehdolla. Lyhyen harkinnan jälkeen päätin haastaa itseni ja tulin valituksi. Ensimmäisen vuoden jälkeen en malttanutkaan lopettaa siihen…

2. Mihin asioihin keskityit Tamyn hallituksessa? (Mitkä olivat ”sektorisi”?)

2014 vastasin kv-asioista, asumisesta, ympäristöstä ja yhdenvertaisuudesta. 2015 toimin varapuheenjohtajana, huolehtien myös kuntapolitiikasta, ympäristöstä ja yhdenvertaisuudesta.

3. Hauskin/paras muistosi TamyH-vuodelta?

Yhtä on vaikea löytää ja voin hyvin kompata Niinaa! Mainittakoon yksittäisinä hetkinä Kaupunkisuunnistuksen 2014 ja 2015 juontaminen: se määrä kiljuvia opiskelijoita Pakkahuoneen lavalta katsottuna, huhhuh! Paikka ja tilanne, josta en uskonut itseäni koskaan löytäväni, mutta hemmetin hauskaa oli!

4. Miten olet hyödyntänyt TamyH-vuonna oppimiasi taitoja elämässäsi sen jälkeen?

Elämäni TamyH-vuosien jälkeen on vasta alkamassa. Vaikka kyseessä onkin luottamustoimi, olen sinänsä kokenut olevani hallintotieteilijänä ensimmäistä kertaa ”oman alan töissä”. Etenkin varapj:nä olen oppinut monenlaisia taitoja ihmisten osallistamiseen, johtamiseen ja työhyvinvointiin, yhdenvertaisuuskysymyksiin ja järjestöihin liittyen. Pinnani on pidentynyt ja käsitykseni minulle tärkeistä arvoista ja mielekkäistä tavoista edistää niitä ovat tarkentuneet. En osaa yhtään sanoa, minne päädyn tulevaisuudessa, mutta uskon hahmottavani myös jo pelkästään oman opiskeluni nyt paljon syvemmin ja laajemmin, kuin ennen Tamy-kokemusta.

5. Tiivistä yhteen lauseeseen vinkkisi Tamyn hallitukseen haluaville!

Älä oleta mitään ja muista puhua paljon.

---

Tamyn sivuilta löydät runsaasti eri mahdollisuuksia aktivoitua Tamyssa, ympäri vuoden!

Vai oletko joskus menneisyydessä ollut Tamyn hallituksen jäsen, toiminut edaattorina tai muutoin aktiivisesti ylioppilaskunnassa? Vuonna 2014 perustettu Tamy alumni ry ottaa sinut mieluusti jäsenekseen! https://tamyalumni.wordpress.com/

Tältä näyttää Tamyn arkiviikko – Katso kuvat!

Tamyn toimistolla on arkisin noin 15–20 ihmistä ahertamassa. Mitä ihmettä siellä tapahtuu? Mistä näille ihmisille oikein maksetaan? Millaisten asioiden kanssa porukka  ahertaa? Kokouspöydän ääressä ankaran kurin ja järjestyksen alaisenakokö? Kahvia? Loppunutta vessapaperia? Kissavideoita? Olemme saaneet kuulla, että Tamyn toimisto on yksi siisteimmistä ja toimistomaisimmista ylioppilaskuntien toimistoista koko maassa. Voi olla, sillä onhan tämä tilanakin yksi tuoreimmista (kun vertaa esimerkiksi Helsinkiin tai Turkuun). Mutta joka tapauksessa meidän mielestämme täällä on kyllä aika kotoisaa!

Tämä blogaus on yhden hallituslaisen yritys kuvata sanoin ja kuvin sitä, millaista Tamyssa on tehdä töitä, jos asiaa katsotaan ihan arkisesti. Paljon on istuskelua, mutta myös mielenkiintoisia keskusteluja ja paljon naurua :)

Sonja & Tamy’s board week schedule in google calendar

Maanantai on tietysti kaikkien meidän lempparipäivä. Hallituksen viikko alkaa aamukahveilla, missä saatetaan käydä lyhyesti läpi mainittavan arvoiset asiat edelliseltä viikolta sekä se, kuka nukkui eniten viikonlopun aikana. Lisäksi tuijotellaan hallituksen google-kalenteria, jonka tetrismäisen taiteellisesta näkymästä inspiroituneena kerromme toisillemme, kuka näkee ketäkin ja millä agendalla, onko hallituksen yhteisissä menoissa jotain poikkeavaa, mihin hommaan tarvitsisi mahdollisesti jeesiä muilta jne. Joskus aamukahvit tosin jäävät välistä, sillä maanantaiaamuihin tuppaa tulemaan tapaamisia ja menoja suunnasta jos toisestakin. (Herää kysymys: Onko joillakin hulluilla oikeasti joku fiksaatio järjestää tapaamisia nimenomaan _maanantai_aamuiksi?!)

Aamukahvien jälkeen ehditään ehkä hetki puhua jostain muusta tai tsekkailla sähköposteja, mutta kellon lähestyessä yhtätoista joku käskee avaamaan ”peeänaan”, eli pna.fi-sivuston, josta katsomma, mihin kampuksen ravintoloista suuntaisimme lounastamaan (vastaus on useimmiten Juvenes, sillä olemmehan sen omistajia, kuten kaikki muutkin tamylaiset ja Hervannan teekkarit). Toimiston ovet pistetään lounastunniksi lukkoon, kun työntekijätkin viettävät työehtojen mukaista ruokatuntiaan.

Puoliltapäivin kahvia kuluu toimistolla muutama litra ja porukka hajaantuu joko työpöytiensä ääreen, pitämään sektorikohtaista palaveria, tapaamisiin ympäri kampusta ja kaupunkia tai sitten vaikkapa luennolle! Palvelutoimisto on auki neljään ja osa asiantuntijoista tekee töitä liukuvan työajan puitteissa vielä sen jälkeenkin.

Sonja & Mikael in the kitchen

Maria (Specialist, Communications and Organizational Affairs) & Salla (Event producer) working

Tiistaina luovuus kukoistaa, sillä yhteisiä aikatauluja ei käytännössä ole. Osa sektoreista, kuten esimerkiksi pääsektori, palveeraavat viikon tärkeimmistä asioista. Asiantuntijoiden täytyy valmistella Tamyn hallituksen esityslistalle sillä viikolla päätettäväksi tulevat asiat siihen kuntoon, että esityslista saadaan valmiiksi. Hallituslaisilla tiistai kuluu joko omiin vastuuprojekteihin keskittyen tai erilaisissa työryhmissä ja tapaamisissa istuen ja vaikuttaen.

Varpu (Specialist, International Affairs) and Iiris having a weekly meeting

Iltapäivän ja illan aikana kukin tutustuu viikon kokouksen esityslistaan liitteineen. Esimerkki tiistain aikataulusta yhden hallituslaisen kohdalla:

9-11   osallistuminen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmään, jossa työstetään raporttia yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumisesta vuosina 2012-2014
11-12   ruokaa ja kahvia
12-13   sektoripalveri toimistolla, eli juttelua asiantuntijan ja hallituslaisen/hallituslaisten kesken
13-14   omaa aikaa esim. sähköpostien lueskeluun ja lähettelyyn toimistolla, median seuraamista
14-15.30   hallitus ja tapahtumatuottaja: ”Vujut, missä mennään?”-paltsu toimistolla
15.30   kaupan kautta kotiin syömään ja lukemaan hallituksen kokouksen esityslista liitteineen

Sonja, Mikael, Tuomas, Emmi, Iiris, Eero & Kati (Secretary General) in ”morning session” (aamukoulu)

Keskiviikkoaamuna pidetään Tamyn hallituksen aamukoulu. Maanantain aamukahvien tapaan myös aamukoulu sujuu hallitushuoneen sohvilla kahvia tai teetä litkien. Lisäksi kukin hallituslainen hankkii vuorollaan aamupalaa koko porukalle (omnommm). Oletusarvona tosiaan on, että esityslista liitteineen on luettu läpi. Eri asiantuntijat käyvät vuorollaan esittelemässä esityslistan kohdat ja keskustelemassa niistä hallituksen kanssa. Aamukoulussa on siis tarkoitus saada selville kaikki, mikä hallituslaisia askarruttaa kuhunkin päätettäväksi tulevaan asiaan liittyen, jotta seuraavan aamun kokouksessa ei tarvitse enää kuin tehdä viralliset päätökset. Tietysti näin saadaan myös armon aikaa asiantuntijoille etsiä vielä mahdollisesti tarpeellisia lisätietoja hallituksen päätöksen tueksi tai muokata esimerkiksi päätettävänä olevaa lausuntoa hallituksen kommenttien pohjalta tms. Esityslistalla olevien aiheiden lisäksi aamukoulussa käydään usein läpi myös muita viikon polttavia aiheita, joihin asiantuntijat tarvitsevat hallituksen näkemyksiä jatkaakseen työtään hyvien asioiden puolesta ja pahaa vastaan. …Sitten on taas aika peeänaan / Juveneksen, minkä jälkeen taas jutellaan, tavataan, kirjoitetaan, luetaan jne.

Emmi, Sonja, Kati, Eero and Mikael ready to make the decision in the weekly meeting of the executive board.

Torstaiaamuna klo 9 alkaen Eero nuijii kokoushuoneen pöytää ja pässi taikoo esityslistasta pöytäkirjan. Torstai-iltapäivä on yksi niistä aikasloteista, johon usein mahdutetaan jokin pidempää hallituksen yhteistä työskentelyä vaativa asia. Otetaan nyt esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liiton, eli SYL:n liittokokousmateriaalien käsittely:

SYL lähetti liittokokouksensa käsiteltäväksi tulevat dokumentit ensimmäiselle kommenttikierrokselle ylioppilaskuntiin, jotta ne olisivat mahdollisimman hioutuneet itse liittokokoukseen saavuttaessa. Tällä kertaa käsiteltävänä olivat SYL:n toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016, jatkuvan toiminnan kuvaus sekä järjestöllisen kehittämisen työryhmän väliraportti. Näiden kanssa Tamyn hallitus ja jonkin verran myös asiantuntijat viettivät siis useita tunteja aikaa. Kuulostaa aivan järjettömän kuivalta, eikö?

Executive board & Specialist for Educational Affairs discussing the SYL materials

No niinhän sitä luulisi, mutta todellisuudessa jo pelkästään kymmenessä erilaisessa ja laajassa toimintasuunnitelmakirjauksessa (tai sellaisen ehdotuksessa) on yllättävän paljon keskusteltavaa. Vaikka itsellä olisi sellainen olo, että juuri jokin tietty projekti ei itseä hetkauta, niin toisten puheita kuunnellessa omatkin aivot alkavat hyrräämään väistämättä. Lopulta keskustelu saattaa olla erittäin polveilevaa ja poliittistakin. Kyseenalaistamme, ehdotamme, vastustamme, kannatamme, ihmettelemme. Onko olemassa mitään homogeenistä opiskelijajoukkoa, jonka etua tämä nyt edistäisi? Miksi SYL viestintä on sellaista kuin on? Mikä kumma siinä on, että koulutuksen maksullistuminen vituttaa Tamyssa, mutta ei välttämättä kaikissa muissa ylioppilaskunnissa? Mitä Tamy hyötyisi projektista X ja kuinka se voisi osallistua projektiin Y? Omalle ajattelulle nämä tunnit voivat olla erittäin antoisia, mutta sosiaalisesti myös todella uuvuttavia.

Eero and Olga (Specialist, Social Welfare Affairs)

Keskustelusta poimittua:

”Kirjauksessa ei vielä mitään mainintaa kaupallistumisen ja maksullistumisen vaikutuksesta yhdenvertaisuuteen tai tasa-arvoon!?”

”Tuntuu, että opiskelijaliikkeessä ajatellaan hirveän usein, että nää on hirveen vaikeita asioita lähtee vaikuttamaan… Hevonpaskat! Lopulta jutut lähtee hyvin pienistä asioista liikkeelle ja hommiin on tartuttava!”

”Yleinen asenneilmapiirin muutos esimerkiksi opintojen ohjauksessa ja yhteishakuun hakeutumiseen suunnatussa ohjauksessa – Miksi maahanmuuttajataustaiset ihmiset eivät hakeudu yliopistoihin?”

Pähkinä- ja hedelmäkulho tyhjenee hallitushuoneen pöydältä iltapäivän aikana ja lopulta pääsemme kotiin, huh.

 

Student overalls in the room of the executive board + Varpu’s working desk (note: shitty morning smoothie glass in the shelf)

Perjantait ovat rehellisesti sanottuna hallituksen hommien osalta usein hiljaisia. Tämähän ei sinänsä ole ihme, kun kampuksellakin on hiljaista. Osa hallituslaisistakin siis nukkuu perjantaina pidempään, osa käy Atalpalla tai käyttää ajan opiskeluun. Jotkut lähtevät kohti kotikontuja tai Helsinkiä. Kevyt lasku viikonloppuun siis. Opiskelijoitahan me kaikki olemme.

Blogauksen koosti Leeni Herrala, Tamyn hallituksen jäsen 2014-2015

Koulutusleikkaukset murentavat osaamisen

Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Näin väittää Sipilän hallitusohjelma. Totuus ja visio eivät kuitenkaan näytä kohtaavan, sillä koulutuksesta ollaan leikkaamassa tuntuvasti seuraavien vuosien aikana. Valtiontalouden sopeutustarve on ymmärrettävä, mutta koulutusleikkaukset ovat kyseenalaisia. Koulutukseen ollaan kyllä panostamassa hallituksen kärkihankkeiden kautta, mutta se ei millään paikkaa koulutuksesta leikattua rahamäärää.

Julkisuudessa on vakuutettu, etteivät leikkaukset vaaranna koulutuksen ja tutkimuksen laatua, sillä säästöjä haetaan hallinnosta ja ylimääräisistä rakenteista. Tampereen yliopiston tapauksessa säästöjen hakeminen hallintokuluista ei ole enää mahdollista, sillä yliopisto on tehostanut toimintaansa ja keventänyt hallintorakennettaan viime vuosien aikana. Yliopistomme on toimillaan yksi ainoita yliopistoja, joka on pystynyt välttymään toimintaa varjostavilta yhteistoimintaneuvotteluilta.

Tampereen yliopiston osalta sopeutustarve on alustavien arvioiden mukaan noin 7,7 miljoonaa euroa. Kyseinen summa vastaa suunnilleen pienemmän tieteenalayksikön tai kirjaston vuosibudjettia. Kokonaisuudessaan sopeutustarve on noin 13 % yliopiston vuosibudjetista.

Yliopistojen välinen profilointi ja alojen lakkauttaminen ovat myös peräänkuulutettu ratkaisu. Korkeakoulujen työnjaon selkeyttäminen on tavoiteltava asia, mutta pelkästään profiloinnin avulla ei säästöjä lyhyellä aikavälillä tule. Jonkin tietyn koulutusalan alasajo kestää useamman vuoden, sillä opiskelijoille on taattava mahdollisuus suorittaa aloitettu tutkinto loppuun.

Mitä keinoja sitten yliopistolla on toimia, kun rahaa tulee entistä vähemmän? Ensimmäisenä vaihtoehtona on yrittää lisätä yliopiston strategisen rahoituksen määrää tulosneuvotteluissa, jotka yliopisto käy ministeriön kanssa keväällä. Strategista rahaa myönnetään sen mukaan, kuinka uudistuskykyisiä ideoita yliopisto pystyy neuvotteluissa esittämään. Tämäkään tapa ei ole pelastuksen tae, sillä strategisesta rahoituksesta kilpailevat kaikki yliopistot. Tampereen kolme korkeakoulua ovat yhdessä äänekkäästi  luoneet omaa profiloitumishankettaan, eli Tampere3:a. Rinnalle on kuitenkin noussut muitakin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöhankkeita, esimerkiksi Oulusta ja Lappeenrannasta. Suuret organisaatiouudistukset tarvitsevat aina rahaa, mutta leikkausten suuruus uhkaa vesittää järkevät yhteistyöhankkeet.

Strategisen rahoituksen lisääminen korkeakoulun profiloitumispyrkimyksien avulla ei pelkästään ratkaise sopeuttamistarvetta. Ainoaksi selviytymiskeinoksi jää tasainen höylääminen ja henkilöstön lomautukset, jotka johtavat tutkimuksen ja koulutuksen tason hiipumiseen.

Koulutuksesta leikkaaminen oli tietoinen päätös. Se oli arvovalinta. Nyt maamme hallitus halusi enemmän perunatuotannon tukemista kuin akateemista osaamista.

Tuomas Kuoppala
Tamyn hallitus 2015
Koulutuspoliittinen vastaava

Pyörällä pääsee / Let’s go biking!

Pyörällä on nyt helppoa ja mukavaa kulkea yliopistolle! Tässä muutama vinkki, joilla teet siitä vieläkin hauskempaa.

1. Hanki kypärä ja käytä sitä. Se on halpa henkivakuutus.

2. Pidä pyöräsi kunnossa. Vinkkejä löytyy esimerkiksi polkupyöräwikistä. Myös Yle tarjoaa check-listin perushuollosta. Yliopiston Päärakennuksen takapihalla on myös pyörien itsehuoltopiste. Lisäksi Päätalon infopisteestä voi lainata pumppua renkaiden täyttämistä varten. Jos kuitenkin tarvitset apua, sitä on yllin kyllin tarjolla tamperelaisissa liikkeissä.

3. Noudata liikennesääntöjä ja tiedä paikkasi ja oikeutesi pyöräilijänä. Kertaa ne täällä.  Tampereen polkupyöräilijät järjestävät myös muutaman kerran vuodessa katupyöräily-tapahtumia.

4. Mieti reittisi. Nopein ja turvallisin reitti kävellen ei välttämättä ole sama pyöräillen. Esimerkiksi Kulkiessasi esimerkiksi yliopistolta Pispalaan ei siis välttämättä kannata kulkea Hämeenkadun kautta. Kokeilemiseen löytyy apua muun muassa Tampereen kaupungin pyöräilyn ja kävelyn reittioppaasta ja useista pyöräilykartoista. Paperisia Tampereen seudun pyöräilykarttoja on saatavilla yliopiston vahtimestareilta sekä Tampereen kaupungin palvelupiste Frenckellistä.

5. Pysäköi pyöräsi vain pyöräpysäköintiin varatuille alueille. Pysäköimällä pyöräsi oikein, pidät kulkureitit esteettöminä, helpotat alueiden puhtaanapitoa ja teet pyöräsi varastamisen vaikeaksi. Yliopistolla paikoista ei ainakaan ole puutetta: Pelkästään keskustakampuksella on yli 1000 pyöräpaikkaa! Vink vink: Niistä kuitenkin vain noin 40 sijaitsee suoraan Pinni A:n porttiosan sisäänkäynnin edessä. Sen sijaan lähes 200 katettua paikkaa sijaitsevat Päätalon takapihalla, eli noin sadan metrin päässä samasta sisäänkäynnistä. Samoin Linnan ja Virran seinustalla Pinninkadulla on usein pyöriä vasten seinää, kun nurkan takana on kymmeniä tyhjiä telineitä.

Keskustakampuksen pyöräpysäköintiin tarkoitetut paikat näet tästä.

Kaupin kampuksella suurin osa pyöräpysäköintipaikoista sijaitsee Arvo-rakennuksen välittömässä läheisyydessä. Muistathan varoa Arvo2-työmaaliikennettä ja että polkupyörää ei saa missään tapauksessa lukita kiinni työmaa-aitoihin! Kaupin kampuksen tämänhetkisen pysäköintikartan näet tästä.

Entä mitä ne ihmeelliset häkkyrät siinä Linnan edustalla ovat? Miten ihmeessä niitä olisi tarkoitus käyttää pyörän pysäköimiseen? Aviisi selvitti pulman viime syksynä!

6. Unohtuiko pyörä kotiin, mutta keskellä päivää pitäisi päästä äkkiä käymään keskustassa? Ei hätää, sillä niin Kaupissa kuin keskustakampuksellakin on vihreitä jopoja opiskelijoiden ja henkilökunnan lainattavaksi! Katso lisätietoa asiointipyöristä intrasta: https://intra.uta.fi/portal/fi_FI/group/tietopankki/liikenne-ja-liikkuminen

7. Tuhannet muutkin tamperelaiset pyöräilevät, joten keskusteltavaa ja koettavaa riittää!

Yliopistolla on oma joukkue valtakunnallisessa Kilometrikisassa (www.kilometrikisa.fi) ja tietenkin myös opiskelijat voivat liittyä joukkueeseen. Kilometrikisa käydään 1.5.-22.9.2015. Tule mukaan rekisteröitymällä nettisivuilla ja käyttämällä osallistumiskoodia ”Uta2015”. Lisätietoa nettisivuilta ja Kyösti Koskelalta (kyosti.koskela@uta.fi), joka toimii Tampereen yliopiston joukkueen vetäjänä.

Tampereen polkupyöräilijät Ry (TaPo) innostaa ja vaikuttaa kaikkeen pyöräilyyn liittyvään. Kotisivut: www.tarakka.fi & fb-sivut: https://www.facebook.com/groups/tampereenpolkupyorailijat/

Kriittisillä pyöräretkillä nostetaan esiin pyöräilyn ongelmia rennolla meiningillä: https://www.facebook.com/CriticalMassTre

Tampereen pyöräilyviikolla 9.-17.5. on tarjolla pyöräilyaiheisia tapahtumia teemasta ja sen vierestä. https://www.facebook.com/events/1641586669397610/

Vinkit kokosi innokas pyöräilijä ja Tamyn varapuheenjohtaja,

Leeni Herrala

---

Here are a couple of tips for easy every day bicycling in Tampere and at the UTA:

1. Get yourself a helmet and use it. It is a very cheap life insurance. It is also mandatory by the Finnish law (although no fines apply).

2. Take care of your bike. Keep it clean and working. Useful DIY-tips at Wikibooks. List of the local shops and services (in Finnish) + You can lend bicycle pumps from university info desks & there is even a small ”repairing station” at the campus! See the map in point number 5.

3. Know your rights and responsibilities in the traffic. One useful quide: http://www.expat-finland.com/pdf/driving_in_finland.pdf (especially pages 35-36) & More information about the Finnish traffic: http://www.liikenneturva.fi/en/road-safety/cyclists

4. Plan your daily routes. The route that is the easiest and safest one by walking, might not be the best option for biking. City of Tampere also has a separate journey planner for cycling and walking! Some maps (in Finnish).

5. Park your bike right! There are many good parking spots at the campus. Here’s the map for the central campus: http://www.uta.fi/hallinto/tilapalvelut/pysakointi/polkupyorapysakointi.pdf (parking marked with red, ”repairing station” marked with a blue dot)
and here’s the map for Kauppi campus: http://www.uta.fi/ajankohtaista/arvo2/kartat/pysakointi090215.jpg Please, beware the Arvo2-construction site and its traffic and never lock your bike to a construction site fence!
Ever wondered how do the bicycle stands in front of the Linan building? Here’s a video for that: https://www.youtube.com/watch?v=DBhibshML3c

6. Did you forget your bike at home but you should visit the city center during your day? Ask the university info desks for lendable bicycles!

7. Thousands of people in Tampere are interested in bicycling. There is also a NGO called Tampereen polkupyöräilijät (Tampere bicyclists). Website (www.tarakka.fi) and Facebook-pages mainly in Finnish: https://www.facebook.com/tampereenpolkupyorailijat

Tampere cycling week (9th-17th of May) is part of national cycling week in Finland, which is organized for the 25th time. During this week we will be many cycling related events in Tampere. The English summary of the programm can be found in the Facebook-event description: https://www.facebook.com/events/1641586669397610/

Tips written by an enthusiastic cyclist and the vice chair of the Student Union,

Leeni Herrala

Mittavia uudistuksia edessä – korkeakoulut yhteen duaalimallia avaamalla?

Viime päivinä huomattavasti valtakunnallista keskustelua herättäneen Tampere3 -prosessin eteneminen on pitänyt Tamyn toimistoa kiireisenä. Kiihtyvä eduskuntavaalikampanja on saanut valtakunnallisten päättäjien huomion kiinnittymään entistä tiiviimmin koulutuspolitiikan tulevaisuutta käsitteleviin puheenvuoroihin. Duaalimallin purkaminen ei ole saanut ainakaan vielä puolueiden puheenjohtajilta tai valtakunnallisilta opiskelijaliitoilta julkista kannatusta. Yhteistyön lisääminen ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen välillä on puolestaan nähty kuitenkin positiivisena ja kannattavana tulevaisuuden linjana.

Paikallistasolla selvitystyö on edennyt vaiheeseen, jossa selvitystä valmistelevat työryhmät ovat aloittaneet toimintansa. Työtä tehdään kolmessa eri työryhmässä, jotka rakentuvat alatyöryhmistä. Työryhmät kulkevat teemoilla: tutkintorakenne ja -ohjelmat, tutkimus ja profiili, sekä tuki ja hallintopalvelut. Eräät alatyöryhmät ovat aloittaneet toimintansa kiitettävästi Tamyn peräänkuuluttaman avoimuuden nimissä järjestäen avoimia keskustelutilaisuuksia.

Toisaalta huolena on vieläkin, ettei kaikkiin työryhmiin ole kutsuttu opiskelijoita, toisin kuin yliopiston vararehtori Melin antoi kommenteissaan ymmärtää YLE:lle. Lupaus on kuitenkin ilmassa, että opiskelijat tultaisiin kutsumaan työryhmiin ja ylioppilaskunta tuleekin pitämään kiinni lupauksen toteutumisesta käytännössä.

Vaikkakin julkisissa paneeleissa on vältetty puhumasta yhdestä yhteisestä korkeakoulusta, on mielenkiintoista kuitenkin kuinka valtakunnan media puhuu avoimesti uudesta korkeakoulusta. Vähänkään hallinnollista perspektiiviä hahmotteleva ei voi kieltää etteikö yksi korkeakoulu olisi näköpiirissä jo yksiselitteisesti ylimääräisten hallinnollisten raja-aitojen poistamiseksi. Toisaalta keskustelua duaalimallin tulevaisuudesta vaikeuttaa, se että keskusteluun osallistuvilla ei ole aina samanlaista käsitettä duaalimallista. Suomalainen korkeakoulujärjestelmä on todellisuudessa duaali- ja binaarimallin sekoitus, vaikka järjestelmää usein kutsutaankin virallisesti pelkästään duaalimalliksi. Keskeinen binaarinen piirre korkeakouluille on niiden porrastuminen suhteessa toisiinsa.

Hankkeen prosessinomaisista riskeistä ja haasteista ei ole toistaiseksi puhuttu vaikka riskejä ja muuttujia on paljon. Yhteinen korkeakoulu vaatisi onnistuakseen luonnollisesti lainsäädännöllisiä uudistuksia, joista opetusministeri Kiuru on ehtinyt tilaamaan juurikin kevään eduskuntavaaleiksi valmistuvan selvitystyön. Myös lainsäädännöllisen joustavuuden lisäksi uusi korkeakoulu vaatisi toimiakseen uudenlaisen rahoitusmallin. Teknisten haasteiden lisäksi opiskelijoita on herättänyt sivistyksen rooli mahdollisissa uusissa laaja-alaisissa tutkinnoissa. Yhteinen korkeakoulu vaatisi kandi- ja maisterivaiheen uudelleentarkastelua, mikä tarkoittaisi käytännössä, että nykyisestä yliopiston kandista olisi tultava tulevaisuudessa työelämärelevantti tutkinto, josta siirtyminen tiedepainoitteeseen maisteritutkintoon olisi saumatonta.

Selvityksen toukokuun puolivälin aikaraja on tiukka, mutta ylioppilaskunta on sitoutunut tekemään kaikkensa vaikuttaakseen selvityksen lopputulokseen tuottaen informaatiota päätöksenteon tueksi. Tamyssa ymmärretään koko korkeakoulukentän olevan paineessa rakenteellisiin uudistuksiin, mutta mittavia uudistuksia tavoitellen tehtäessä nopealla aikataululla ei tule unohtaa korkeakoulutuksen kehittämistä koulutuksen laadun ja opiskelijoiden näkemyksen ehdoilla.

 
Tuomas Kuoppala
Hallitus 2015
Koulutuspoliittinen vastaava

Lue myös Aviisin juttu aiheesta: Mitä kuuluu, T3?