Omstart, avoimemmin!

Lokakuun 15. päivä julkaistun, korkeakoulujen yhteistyötä koskevan tiedotteen jälkeen pöly näyttää laskeutuneen ylioppilaskunnassa. Ylioppilaskunnan kokous tuli ja meni, ja viimeisestä kannaristakin on vierähtänyt jo tovi. Mitä on tapahtunut yleiskokouksen asettamille tavoitteille? Eteneekö selvitystyö ja miten?

Selvitystyötä tulee aiempien suunnitelmien mukaisesti vetämään johtoryhmä, jossa istuu kolme vararehtoria, yksi kultakin korkeakoululta. Tämän lisäksi ollaan perustamassa kolme valmisteluryhmää: yksi pohtimaan tulevan korkeakouluyhteisön profiilia ja tutkimusalueita, toinen tutkintorakennetta ja -ohjelmia sekä kolmas tuki- ja hallintopalveluja. Ryhmissä tulee olemaan jäseniä kaikilta korkeakouluilta, ja niiden on tarkoitus valmistella toukokuun puoleenväliin mennessä raportit siitä, miten ja millaista yhteistyötä korkeakoulujen välillä voitaisiin tehdä. Myös opiskelijoita on tarkoitus osallistaa valmisteluryhmien toimintaan.

Positiivista on, että valmisteluryhmien ensimmäinen tehtävä on pysähtyä miettimään, mihin kysymyksiin selvityksessä todella halutaan vastata, ja kuinka korkeakouluyhteisöjä osallistetaan prosessiin. Myös yliopiston hallituksessa on käyty laajaa keskustelua viestinnästä ja valmistelun avoimuudesta. Ylioppilaskunnan viesti on siis näkynyt ja kuulunut. Varsinaisen työn aloitusta on hidastanut ainakin se, että alkuperäisestä vararehtoritroikasta TTY:n Puhakka otti vastaan paikan Itä-Suomen yliopiston vararehtorina. Valmisteluryhmien on tarkoitus aloittaa toimintansa 4.12.

T3 ei luonnollisesti ole katoamassa Tamyn työpöydältä pitkään aikaan. Jos selvitystyössä päädytään suuriin muutoksiin, ulottuu niiden toteuttaminen ja seuraaminen useille vuosille. Prosessi onkin nostettu esille muun muassa Tamyn toimintasuunnitelmassa vuodelle 2015. Asiaa tullaan joka tapauksessa pohtimaan myös virallisten työryhmien ulkopuolella erityisesti TamkO:n, TTYY:n ja SYL:n sekä yliopiston hallituksen opiskelijaedustajien kanssa. Opiskelijat etsivät parhaillaan yhteistä linjaa siitä, millaista yhteistyötä pidämme toivottavana.

Mihin selvitystyössä sitten on mahdollista päätyä? Tiedossamme on, että yhdistymisen mahdollistava lakimuutos voitaisiin OKM:n mukaan tehdä. Aamulehden paneelissa taas rehtoreilta kysyttiin: “Tuleeko Tampereelle yksi korkeakoulu?” ja sekä Kaija Holli että Markku Kivikoski vastasivat: “Kyllä, niin pian kuin on järkevää”. Suuri merkitys on kuitenkin kevään eduskuntavaaleilla ja uudella hallituksella: duaalimallin purkaminen voidaan torpata täysin tai siihen voidaan määrätietoisesti pyrkiä. Myös T2 eli vain TaY:n ja TTY:n yhdistäminen on pidetty pöydällä. Joka tapauksessa uskallamme toivoa, että selvitystyön jälkeen voimme tehdä entistä enemmän kaikkia tamperelaisia opiskelijoita hyödyttävää yhteistyötä – yhdistymisten kautta tai ei.

Tulevia tapahtumia:

1.12. Vararehtorien johtoryhmä sekä selvitysmies Stig Gustavson tapaavat Tamyn, TTYY:n ja TAMKO:n hallituksia. Tilaisuus on yksityinen, mutta paikalle on kutsuttu Aviisin toimittaja.

Lisätietoja aiemmista tapahtumista: Tamperelaisten korkeakoulujen yhteistyö – mistä on kyse?

Veera Jokipalo
Tamyn hallituksen varapuheenjohtaja

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , | Yksi kommentti

Tamyvuosi 2015

73b

Kaipaako Tamy sinusta suurta remonttia vai onko Tamy hyvä kun sen maalaa? Tamyn toiminnan kehittämisen keinoja on monia, mutta parhaiten toimintaa pystyy edistämään sisältäpäin. Hae Tamyn hallitukseen vuodelle 2015! Haemme innokkaita tekijöitä Tamyn 8-henkiseseen hallitukseen työskentelemään tiimeissä sen moninaisilla sektoreilla paremman ylioppilaskunnan ja yliopiston kehittämiseksi. Vaikka et tuntisikaan Tamyä vielä kuin omaa soluasuntoasi, se ei haittaa. Me Tamyssä koulutamme vuoden aluksi kaiken, mitä sinun tulee tietää vaikuttamistyöstä yliopistolla ja sen ulkopuolella.  Riko siis opintosuuntakuplasi ja tule näkemään mitä Tampereen yliopistossa oikeasti tapahtuu ja haasta itsesi tekemään näkyvää jälkeä opinahjossasi.

Tamyn toimistolla vallitsee vahva usko positiivisen työympäristön voimaan parhaiten tulosten saavuttamisessa, ja vaikka työpäivät joskus venyvätkin, yhteisön tuki ja hyvä yhteishenki saavat ne  tuntumaan kevyemmiltä. Tehtävät Tamyssa vaativat panostusta, mutta työ on palkitsevaa ja jälki näkyvää. Tänä vuonna olemme olleet mm. kehimmässä uusia oppimisympäristöjä kirjakaupan käytävän pilottiluokkien muodossa ja tammikuun lopussa ensimmäistä kertaa päivänvalon näkee generalistialoihin keskittyvä Työelämän kontaktipäivä.

Vuosi hallituksessa tulee sektorista riippumatta kehittämään sinulle niin työelämässä arvokkaita taitoja kuin sinua  itseäsi ihmisenä ja opiskelijana. Tuleva vuosi tuo tullessaan uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia vaikuttaa niin korkeakoulujen välisen yhteistyön osa-alueilla kuin eduskuntavaaleissakin ja kävi miten kävi, sinä selviät urakasta voittajana niin uusien taitojen, kokemusten kuin näkemystenkin myötä.

Tamy ei vaikuta pelkästään yliopiston suuntaan, vaan aktiivinen ylioppilaskunta on vaikuttamassa kaikkialla missä opiskelijan arki on kyseessä. Toimintasektoreita löytyy niin opiskelijoiden asumisen edistämisestä kunta-asioihin ja oppimiskyvystä kansainvälisyyteen. Tamyn hallituksen toiminnassa tutustut samanhenkisiin tyyppeihin ympäri Suomen, virallisissa ja vähemmän virallisissa yhteyksissä, jotka painivat samanlaisten kysymysten kanssa omissa kaupungeissaan. Joukossa on voimaa ja siksi ylioppilasliike onkin huomattava tekijä valtakunnan politiikassa, kaupunkien kehittämisessa ja tietysti yliopistoissa.

Tule vaikuttamaan ja avarra maailmankuvaasi. Hae Tamyn hallitukseen vuodelle 2015!

Lisätiedot: http://www.tamy.fi/tamyn-hallitusneuvottelut-2015

Jos orastavaa mielenkiintoa löytyy, nykyinen hallitus vastaa erittäin mielellään kysymyksiisi: http://www.tamy.fi/yhteystiedot

Hallitus 2014 – Eero

Kategoria(t): Uncategorized | Yksi kommentti

Mitä tuli tehtyä? Tamyn järjestövaliokunnan kulunut vuosi

Vuosi alkaa lähestyä loppuaan, mistä selvänä merkkinä on viimeistään valiokuntahaun pyörähtäminen käyntiin. Toimikausi vetää viimeisiään ja ennen uusien innokkaiden tyyppien astumista remmiin on mukava muistella, mitä kuluneen vuoden aikana tulikaan tehtyä! Tamyn järjestövaliokunnassa vuosikello rakentuu melko pitkälti toiminta-avustushaun mukaan, mutta tänä vuonna saimme sen lisäksi toteutettua myös paljon yhteisen mielenkiinnon mukaisia juttuja. Järjestövaliokunnan toiminnassa yhdistyvät sekä pakollinen toiminta-avustushakuprosessin läpikäyminen että lähes rajaton vapaus tehdä asioita valiokunnan toiveiden mukaan.

Vasemmalta oikealle: Jesse Oikarinen, Aleksi Karppinen, Sofia Härkönen, Virve Valtonen, Heta Häkkinen ja Saana Vahvelainen. Kuvasta puuttuvat Alli Tiensuu, Sonja Julkunen ja Erkki Rasi.

Vasemmalta oikealle: Jesse Oikarinen, Aleksi Karppinen, Sofia Härkönen, Virve Valtonen, Heta Häkkinen ja Saana Vahvelainen. Kuvasta puuttuvat Alli Tiensuu, Sonja Julkunen ja Erkki Rasi.

Hetkinen, siis mikä toiminta-avustushaku? Sen jälkeen kun valiokunta tammikuussa järjestäytyi ja tutustui toisiinsa, oli järjestösihteerin antama perehdytys toiminta-avustusprosessiin ensimmäinen pähkinä purtavaksi. Jokaisella Tamyn piirissä toimivalla virallisella yhdistyksellä on oikeus hakea Tamylta rahallista tukea toiminnalleen. Järjestövaliokunnan tehtävä on yhdessä järjestösihteerin kanssa valmistella tämä toiminta-avustushaku, ja arvioida järjestöjen toimintaa haun dokumenttien perusteella. Vaikka työtä tässä vaiheessa onkin suhteellisen paljon, prosessia helpottaa huomattavasti se, että mitään ei tehdä yksin. Dokumentteja luetaan ja arvioidaan parin kanssa, joten työmäärä jakaantuu koko valiokunnan kesken ja puurtaminen ei ole tylsää. Sen lisäksi, että pääsee kehittämään työelämävalmiuksiaan kriittisen lukemisen ja ryhmätyön merkeissä, saa samalla heittää läppää sellaisten ihmisten kanssa, joihin ei välttämättä muuten tutustuisi.

Kuka sanoi, että kokoustamisen pitäisi olla tylsää? Kuvassa vasemmalta Heta Häkkinen, Virve Valtonen, Sofia Härkönen ja Alli Tiensuu (edessä).

Kuka sanoi, että kokoustamisen pitäisi olla tylsää? Kuvassa vasemmalta Heta Häkkinen, Virve Valtonen, Sofia Härkönen ja Alli Tiensuu (edessä).

Vaikka toiminta-avustushaun läpivieminen onkin järjestövaliokunnan suurin ja se pakollinen urakka, toiminta ei todellakaan rajoitu siihen. Jo alkuvuodesta valiokunnan kokoontuessa Telakalle hengaamaan huurteisen tai huurteettoman äärelle oli selvää, että meillä oli muitakin tavoitteita vuodelle. Rennossa tapaamisessa ideat lensivät: haluttiin järjestää jokin tapahtuma tai ohjelmanumero järjestöille, haluttiin ständeillä yliopistolla ja jutella järjestöasioista, ja toivottiin kehitystä Tamyn järjestötiloille. Erityisesti haluttiin kiinnittää huomiota siihen, että järjestövaliokunta tulisi entistä helpommin saavutettavaksi, ja tämä tulikin koko vuoden läpi kantaneeksi teemaksemme.

Syksy sitten omistettiinkin pitkälti haluamamme toiminnan toteuttamiseen. Kevään lopulla järjestövaliokunta nimittikin keskuudestaan tilaryhmän, joka alkoi miettiä parannuksia Tamyn ainejärjestötilaan. Nyt syksyn mittaan olemmekin tehneet töitä sen eteen, että niillä järjestöillä, joilla ei ole omaa tilaa, olisi mahdollisuus saada kaappi tavaroiden säilytykseen Tamyn aj-tilassa. Olemme myös hankkineet lukolliset postilaatikot järjestöjen posteille, ja nyt pohdimme ratkaisuja tilan siistiyden parantamiseksi.

Vasemmalta Alli Tiensuu, Heta Häkkinen ja Sofia Härkönen (alhaalla)

Vasemmalta Alli Tiensuu, Heta Häkkinen ja Sofia Härkönen (alhaalla)

Olemme myös ajoittain siirtyneet Tamyn kokoushuoneesta ihmisten ilmoille. Keväällä järjestimme palautetilaisuuden toiminta-avustuksen tiimoilta ja syksyn alussa ständeilimme Tamyn ja yliopiston avajaisissa. Sen lisäksi järjestimme kokouksen Alakuppilassa, jonne roudattiin iso skriini ja järjestövaliokuntaa mainostavia kylttejä. Kiinnostuneita ohikulkijoita oli jonkin verran, joten tällainen näkyvyyden nostaminen on kannattanut. Alkuvuodesta tuleva järjestövaliokunta tuleekin järjestöjen puheenjohtajille heti tutuksi, sillä nykyinen järjestövaliokunta järjestää ohjelmaa puheenjohtajien vaihtosaunalle tammikuussa. Tällä tavoin toiminta saadaan heti vuoden alusta entistä lähemmäs järjestöjä ja vuorovaikutus toivottavasti vain lisääntyy vuoden mittaan!

Tämän saavutettavuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen onkin ainoa nöyrä toiveeni tulevalle järjestövaliokunnalle, sillä ensi vuoden toiminta on taas täysin heidän päätettävissään. Valiokuntatyöskentelyyn ei tarvitse muuta kuin innokkuutta ja tiimihenkeä sekä tietenkin kiinnostusta kyseisen valiokunnan toimialuetta kohtaan. Siksi ihan jokaisella on mahdollisuus päästä mukaan, vaikka cv:ssä ei olisikaan kilometrin listausta järjestötoimintameriiteistä. Eikö olisikin aika siistiä lähteä hyvässä porukassa toteuttamaan juuri teitä kiinnostavia juttuja? Sitä minäkin. Valiokuntahaku on käynnissä 14.11.–7.12. ja vapaamuotoiset hakemukset lähetetään määräpäivään mennessä osoitteeseen hakemukset[ät]tamy.fi. Laittamalla sähköpostin otsikoksi ”Järjestövaliokunta” sinulla on mahdollisuus saada vuoden täydeltä vähintään yhtä hyviä kokemuksia kuin allekirjoittaneella.

Mahtavaa loppuvuotta juuri sinulle toivottaa,

Sofia Härkönen
järjestövaliokunnan pj 2014

Lisätietoa:

Järjestövaliokunnan kokousmuistio 2014

Järjestövaliokunnan nettisivut

Tamyn valiokuntahaku

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: | Yksi kommentti

Tamperelaisten korkeakoulujen yhteistyö – mistä on kyse?

Tamy järjestää ylioppilaskunnan virallisen kokouksen 29.10.2014 kello 14 Päätalon aulan portailla. Kokouksen asiana ovat opiskelijoiden näkemykset ja osallistuminen tamperelaisten korkeakoulujen yhteistyön selvitystyöhön. Kokoukseen ovat kutsuttuja kaikki Tamyn jäsenet, ja jokaisella jäsenellä on kokouksessa oikeus osallistua keskusteluun, tehdä esityksiä sekä tarvittaessa äänestää.  Toivomme laajaa osallistumista kaikilta Tampereen yliopiston opiskelijoilta kokoukseen sekä sen aikana ja ympärillä käytävään keskusteluun!

Lisätietoja kokouksesta löytyy osoitteesta http://www.tamy.fi/ylioppilaskunnankokous, ja somessa keskustelua voi seurata #tamykokous.

Mistä koko tässä T3-työnimellä kulkevassa prosessissa on kyse? Tässä katsaus siihen, miten tamperelaisten korkeakoulujen yhteistyöselvitys on Tamyn näkökulmasta edennyt:

TaY:n rehtori Kaija Holli nosti muutaman vuoden hiljaisemman vaiheen jälkeen tamperelaisten korkeakoulujen yhteistyön keskusteluun lukuvuoden avajaispuheessaan syyskuussa 2013. Tuolloin Holli visioi uutta uljasta Tampereen (yhdistynyttä) yliopistoa:

“Minkälainen sitten olisi Tampereen uusi yliopisto. Siellä olisi yli 26 000 opiskelijaa, huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Aalto-yliopistossa. Sieltä syntyisi vuosittain yli 4 000 alemman, ylemmän tai tohtoritason tutkintoa yhteensä, huomattavasti enemmän kuin Aalto-yliopistossa. Siellä tuotettaisiin jo nykyresurssein yli 4 000 tieteellistä artikkelia vuosittain, mikä on yli 500 enemmän kuin Aalto-yliopistossa. Siellä työskentelisi reilusti yli 4 000 henkilöä, mikä on lähes yhtä paljon kuin Aalto-yliopistossa. Sen kokonaisrahoitus olisi lähes 350 miljoonaa euroa, mikä ei vielä yllä Aalto-yliopiston tasolle, sen enempää kuin tasekaan.”

Huhtikuussa 2014 uutisoitiin TaY:n, TTY:n ja TAMK:n hallitusten asettaneen yhteisen selvitysmiehen “kartoittamaan korkeakoulujen mahdollisuutta olla yhdessä enemmän.” Selvitystä tekemään valittiin vuorineuvos Stig Gustavson.

Gustavson selvittää, millä aloilla tamperelaisilla korkeakouluilla olisi mahdollista olla johtavia suunnannäyttäjiä. Tarkastelun kohteena ovat opetus, tutkimus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä työ- ja elinkeinoelämän kehittäminen.
– Selvitystyössä olennaisin asia ei ole muoto vaan substanssi. Tavoitteena on kirkastaa, mihin tieteen ja opetuksen alueeseen korkeakoulujen kannattaa panostaa. Tuloksena voi olla myös, että jostain alasta aika on ajanut ohi tieteen kehittyessä. Silloin alasta on parasta luopua.
Syyskuuhun mennessä ovat selvillä päälinjaukset siitä, millä aloilla korkeakoulut voisivat olla johtavia ja ainutkertaisia. Lisäksi odotetaan esityksiä niistä keinoista, joilla tavoitteeseen päästään sekä kansallisesti että kansainvälisesti.”

Rehtori Holli kävi vastaamassa Tamyn edustajiston kysymyksiin selvitystyöstä 24.4.2014, ja tuolloin Holli totesi, että selvitystyön tulos voi olla syvyydeltään “mitä tahansa nollasta sataan” – yhteistyö voisi tarkoittaa pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi yhdistyneitä ura- ja rekrypalveluita tai suurimmillaan korkeakoulujen yhdistymistä.

Gustavsonin selvitystyön oli alkuperäisten tietojen mukaan määrä valmistua syyskuuhun mennessä. Keväällä Tamyn ja rehtoraatin tapaamisissa annettiin ymmärtää, että selvitystyön osana Gustavson tulisi tapaamaan esimerkiksi yksiköiden johtajia ja ylioppilas- ja opiskelijakuntien edustajia. Samaan käsitykseen jäivät myös tietojemme mukaan useat yliopiston henkilökunnan edustajat, joilla olisi asemansa puolesta voinut olla ansioituneita näkemyksiä korkeakouluyhteistyön uhista ja mahdollisuuksista Tampereella. Kesän päättyessä mitään tällaisia yhteydenottoja ei kuitenkaan ollut kuulunut.

TaY:n intrasta löytyvien yliopiston hallituksen pöytäkirjojen mukaan yliopiston hallitus kuuli Gustavsonia kokouksessaan 28.8.2014. Minkäänlaista informaatiota selvitystyön tilasta tai tuloksista ei saatu avoimeen jakeluun, vaan ainoa maininta koko selvitystyöstä löytyy ko. kokouksen pöytäkirjasta:

“Hallitus kuuli selvityshenkilö Stig Gustavsonia ja päätti jatkaa prosessia.

TTY:n rehtori Markku Kivikoski piti puheen yhdistymisen puolesta Tampereen Teknillisen yliopiston lukuvuoden avajaistilaisuudessa 5.9.2014.

”Olisiko aika tietyillä koulutusaloilla kypsä duaalimallista luopumiseen? Tamperelaiset yliopistot voisivat yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa pilotoida uutta mallia. Ainakin tekniikassa tähän pitäisi olla hyvät lähtökohdat ja valmiudet.”

Kivikoski antoi myös haastattelun Tekniikka ja Talous -lehdelle syyskuun alussa. Tuolloin hän julkisti tiedon siitä, että TAMKin ja TTY:n välille oltiin hakemassa pilottimahdollisuutta yhdistetylle opintopolulle.

”Tampereella on tarkoitus aloittaa kokeilu, jossa myös yliopiston opiskelijat opiskelevat ensin amk-tason insinööreiksi ja sitten halukkaat jatkavat diplomi-insinööreiksi.”

Tamy kyllästyi yliopiston olemattomaan tiedotukseen yhteistyöselvityksen suhteen, ja julkaisimme kannanottomme “Avoimuutta selvitysmiehen työhön” 8.9.2014. Kannanotossa totesimme seuraavaa:

Tamy vaatii Tampereen yliopiston hallitusta, rehtoraattia ja selvitysmiestä avaamaan selvityksen tekoprosessia ja kertomaan yliopistoyhteisölle mikä on selvityksen tämän hetkinen tila ja mihin kysymyksiin ei vielä ole vastausta. — Nyt on aika nostaa kissa pöydälle ja keskustella yliopiston tulevaisuudesta asioiden oikeilla nimillä samalla poistaen yliopiston tulevaisuuden toimintaympäristön epävarmuutta.”

Rehtoraattitapaamisessa 18.9.2014 keskustelimme Tamyn aloitteesta lähes ainoastaan yhteistyöselvityksestä, julkaisemastamme kannanotosta ja vaatimuksistamme aiheen avoimempaan käsittelyyn. Tällöin rehtori ensimmäistä kertaa totesi ylioppilaskunnan kuullen, ettei selvitysmieheltä ole tulossa minkäänlaista konkreettista raporttia: “Tämä on prosessi”. Tapaamisessa vahvistettiin myös aavistuksemme siitä, ettei selvitysmies ollut tavannut selvitystyönsä aikana ketään selvityksen tilanneiden korkeakoulujen henkilökunnasta tai opiskelijoista, vaan selvityksen pohjaa haettiin esimerkiksi ulkomaisista korkeakouluista sekä ministeriöistä. Huoltamme selvitys- ja mahdollisen yhdistymisprosessien etenemisestä ilman yliopistoyhteisön osallistamista ohitettiin vähättelemällä epäilyjämme ja toteamalla, että ”Ongelma on, ettei ole mitään kerrottavaa”.

Yliopiston hallitus kokousti 25.9.2014. Kokouksen pöytäkirjassa todetaan seuraavasti:

“Hallitus päätti edetä korkeakoulujen yhteistyöprosessissa, ehdolla että osapuolten kesken on yhteisymmärrys asiasta ja että ministeriö ryhtyy toimenpiteisiin lainsäädännöllisten esteiden poistamiseksi.
TaY:n tavoitteena on saada aikaan monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen oppimis- ja tutkimusympäristö, jonka perustana on korkea tieteellinen ja teknologinen  osaaminen ja niiden hyödyntäminen sekä monipuolisten mahdollisuuksien tarjoaminen niin teoreettiseen kuin käytännönläheiseen opintopolkuun.
Vankka taloudellinen perusta ja omaleimainen strateginen profiili luovat perusedellytykset laadukkaalle ja yhteiskunnallisesti vaikuttavalle toiminnalle.
Seuraavassa vaiheessa tulee analysoida mahdollisuudet ja riskit, laatia toimenpidesuunnitelma mahdollisesta integraatioprosessista korkeakouluyhteisöjen asiantuntemusta laaja-alaisesti hyödyntäen.”

Tästä hallituksen kokouksesta yliopisto julkaisi intrassa tiedotteen, jonka mukaan “Prosessin eteneminen edellyttää laaja-alaisia ja avoimia keskusteluja Tampereen yliopiston yhteisön sisällä ja korkeakoulujen välillä. Yliopistoyhteisössämme asiasta keskustellaan seuraavan kerran yliopistofoorumissa 6.10.2014. Tamperelaisten korkeakoulujen hallitukset puolestaan kokoontuvat yhteiseen seminaariin 5.11.2014.”. Tiedotteen ja aiemmin rehtoraatin kanssa käymiemme keskustelujen perusteella oletimme, että korkeakoulujen hallitusten tapaaminen mahdollistaa vihdoin sen, että niillä voi olla peräänkuulutettu yhteinen ymmärrys selvitystyön jatkosta, tavoitteista ja toimintatavoista. Samoin opiskelija-aktiiveille annettiin ymmärtää, että tästä eteenpäin yhteistyön mahdollisuuksia tarkasteltaisiin yhteistyössä korkeakoulujen omien asiantuntijoiden osaamista ja näkemyksiä hyödyntäen niin, että päätöksenteon tukena olisi tarkempaa dataa kuin vain visioita mahtavasta tulevaisuudesta.

Selvitysmies Gustavson tapasi Tamyn, TTYY:n ja TamkO:n puheenjohtajia torstaina 2.10.2014. Puheenjohtajat saivat kuulla Gustavsonille syntyneistä visioista Tampereen korkeakoulukentän tulevaisuuden suhteen, ja tässäkin keskustelussa kävi ilmi selvitysmiehen itsensä halu nähdä Tampereella jatkossa korkeakoulujen yhteensulautuma. On syytä huomata, että vaikka keväällä annettiin ymmärtää, että opiskelijajärjestöjen edustajia tavataan selvitysprosessin aikana, tapaaminen puheenjohtajien kanssa järjestyi vasta sen jälkeen, kun Gustavson oli jo esitellyt visionsa/selvityksensä korkeakoulujen hallituksille. Opiskelijoilla ei siis ollut sananvaltaa siihen, millainen sisältö selvitystyöllä oli.

Yliopistofoorumissa 6.10.2014 rehtori Holli esitteli selvitystyön aikaansaannoksia ja kulkua. Tässä yhteydessä hän kävi läpi selvitystyön “tuloksina” saatuja PowerPoint-slaideja, jotka ovat yliopistolaisille nähtävissä intrasta. Tässä vaiheessa kuulijoille kävi todennäköisesti melko selväksi, että selvitysmiehen näkemyksen mukaan suuntana tulisi olla yksi korkeakoulu, sillä selvityksessä puhuttiin mm. tarvittavista poikkeuslaeista. Silti rehtorin puheessa toistui sana korkeakouluyhteisö, ja hänen vastauksensa antoivat ymmärtää, että tämän korkeakouluyhteisön rakenteesta ei vielä ollut tietoa. Holli toisteli tässä aiemminkin toteamaansa hokemaa “En voi antaa teille enempää tietoa, sillä sitä ei ole. Intrassa julkaistussa tiedotteessakin Hollin esitystä tiivistetään seuraavasti:

“Holli korosti, että mitään päätöksiä ei vielä ole. Visiona on kuitenkin yhteinen korkeakouluyhteisö: nyt selvitetään, mitä se voisi olla. Tärkeänä tavoitteena on tarjota joustavia ja monipuolisia opintopolkuja.”

Perjantaina 10.10. Tamyn hallitus tapasi kuukausittaiseen tapaan rehtoraattia. Jälleen kerran saamamme viestit selvitystyön tilasta olivat huomattavan pehmeitä – meille toisteltiin, kuinka prosessissa ei ole kiire ja huolemme suljetusta asian käsittelystä on aiheeton. “Tulee monia eri kohtia, joissa varmasti on mahdollisuus opiskelijoiden olla, ja teitä pyydetäänkin mukaan”.

Keskiviikkona 15.10. yliopistokollegiolla oli aamukoulu kello 10-12 – vain noin 4 tuntia ennen kohun nostaneen tiedotteen julkaisua. Aamukoulussa olivat läsnä kollegion jäsenten lisäksi myös rehtori Holli sekä yliopiston hallituksen puheenjohtaja Kai Öistämö. Yliopistokollegion jäseniltä tuli pyyntö saada Gustavsonilta jonkinlainen raportti selvityksen sisällöstä – tällaista ei voitu tuottaa. Kollegion jäsenet esittivät tilaisuudessa runsaasti kysymyksiä selvitystyöhön liittyen, ja vastauksena heille muun muassa vannottiin, että “mistään fuusiosta ei ole puhuttu”.

Samana päivänä, 15.10.2014 iltapäivällä Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun introissa julkaistiin tiedote, jonka otsikko oli “Tampereelle rakennetaan täysin uudenlaista korkeakoulua”. Alle tuntia myöhemmin tiedote oli myös julkaistavissa tiedotusvälineille. Ristiriita tiedotteen ja kaiken aiemman yliopiston johdon viestinnän välillä on selkeä – kun vielä samana aamuna vakuuteltiin, ettei mitään ole päätetty, juuri mitään ei tiedetä ja prosessi etenee selvittäen erilaisia mahdollisuuksia, tiedotteessa ilmoitettiin, että korkeakoulujen yhdistyminen tulee tapahtumaan. “Sisältö edellä eteneminen” näyttääkin olleen vain mantra, jota selvitysprosessin yhteydessä on toisteltu, vaikka tiedotteen perusteella päätös nimenomaan rakenteellisesta uudistumisesta on jo tehty.

Tyrmistyneenä annetusta tiedotteesta Tamy kritisoi voimakkaasti tapaa, jolla yhteistyöprosessia on ainakin Tampereen yliopistossa hoidettu.

“Tamy vetoaakin kaikkiin korkeakouluyhteisön jäseniin demokratian ja avoimuuden puolesta. Tällaista päätöstä ei voida tehdä ilman demokraattisia menettelyä ja kaikkien osallistamista. Tällaisella menettelyllä vedetään pohja pois minkäänlaiselta yhteistyön syvenemiseltä. Tamyn mielestä tällä toistetaan samat virheet, joita tehtiin yliopistolaki- ja rakenneuudistuksissa, joista yliopistoyhteisö ei vieläkään ole toipunut.”

Samana päivänä selvitysmies Gustavson esitteli toisaalla visiotaan Tampereen korkeakoulujen tulevaisuudesta. Tämä herättää kaksi kysymystä: Ensinnäkin, miksi selvitysmies esittelee korkeakoulujen tulevaisuusvisioitaan korkeakoulujen ulkopuolella ennen kuin mitään vastaavaa esitystä selvitysmieheltä itseltään on saatu korkeakoulujen henkilökunnalle tai opiskelijoille? Ja toisekseen, miksi tätä visiota esitellään ja uutisoidaan ikään kuin korkeakoulujen yhdistyminen olisi jo päätetty?

Tamyn hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja keskustelivat rehtori Hollin kanssa torstaina 16.10.. Tamyn ulostulosta ja sen aiheuttamista reaktioista yliopiston johdossa. Aviisi haastatteli rehtoria, joka kommentoi syntynyttä kohua: ”Päätöksiä ei tietenkään tehdä ennen kuin on niiden aika. Tähän mennessä kaikkien korkeakoulujen hallitukset ovat ilmaisseet tahtotilansa jatkaa prosessia, ja sitä tässä tehdään osallistamalla yliopistoyhteisöjä.” Prosessin jatkaminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin päätös siitä, että luodaan korkeakoulu. Samat ristiriitaisuudet siis jatkuvat edelleen.

Ylioppilaskunnan puheenjohtajiston ja rehtoraatin tuoreimman tapaamisen jälkeen intraan ilmestyi jälleen tiedote, jossa avattiin tarkemmin vararehtoreiden työryhmän toimenkuvaa ja tehtävänantoa.

Mikä siis nyt mättää?

On syytä korostaa, että Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ei ole vastustanut korkeakoulujen varsinaista yhteistyöselvitystä. On hyvä, että erilaisia mahdollisuuksia tarkastellaan, jotta voimme rehellisesti ja kriittisesti koko yliopistoyhteisön ja laajemmin tamperelaisten korkeakouluyhteisöjen kesken pohtia, olisiko yhdistyminen tai jokin muu yhteistyön muoto järkevä, hyvä ja kannatettava. Kritiikkimme kohdistuu siihen, millä tavoin tätä koko yhteisömme kannalta merkittävää prosessia on tähän asti viety eteenpäin.

Yliopiston hallituksen päätösluetteloista ja muista saamistamme tiedoista päätellen ei ole olemassa legitiimien, edustuksellisten yliopistomme toimielinten tekemää päätöstä siitä, että tamperelaisten korkeakoulujen pohjalta luodaan uusi korkeakoulu. Silti keskiviikkona 15.10.2014 julkaistiin korkeakoulujen introissa ja vain tuntia myöhemmin medialle tiedote, jonka otsikko oli ”Tampereelle luodaan uusi korkeakoulu”. Tämä on näkemyksemme mielestä liian pitkälle viety johtopäätös korkeakoulujen hallitusten päätösten perusteella. Tamy tyrmistyi siitä, että korkeakoulujen yhdistymisestä uutisoitiin ilman, että asiasta oltaisiin avoimesti keskusteltu – tai edes tiedotettu – korkeakouluissa aiemmin. Edes yliopiston hallitus tai yliopistokollegio, joilla on ylin strateginen valta Tampereen yliopistossa, eivät tienneet tiedotteen sisällöstä tai siitä, että prosessissa on edetty niin pitkälle, että voidaan tiedottaa yhden uuden korkeakoulun olevan tulossa.

Tässä vaiheessa ei vielä ole täytetty niitä ehtoja, jotka Tampereen yliopiston hallitus antoi 25.9.2014. Hallitus päätti, että yhteistyöselvitysprosessissa voidaan edetä, mikäli korkeakoulujen hallituksilla on yhteinen ymmärrys asiasta. Yliopistofoorumissa rehtori totesi, etteivät korkeakoulujen hallitukset ole vielä tavanneet toisiaan, vaan hallitusten yhteinen seminaari on vasta tulossa marraskuun alussa, 5.11. Näin ollen mitään takeita siitä, että hallituksilla edes voisi olla yhteinen ymmärrys prosessin tavoitteista tai yhteistyön mahdollisuuksista/uhista/toteuttamiskeinoista, ei vielä ole – totesihan rehtori itsekin, ettei selvitystyön tuloksena ole tehty minkäänlaista raporttia, johon päätöksentekoa voisi perustaa. Hallitus myös vaati päätöksessään, että selvityksessä edetään ”korkeakouluyhteisöjen asiantuntemusta laaja-alaisesti hyödyntäen” – tätä ei vielä ole tehty. Viime viikolla prosessista uutisoitiin kuitenkin jo niin, että korkeakoulun luomisesta on päätetty, vaikka päätösluetteloista ja pöytäkirjoista käy ainoastaan ilmi, että mahdollisuutta syvenevään yhteistyöhön selvitetään, ja yhtenä mahdollisista lopputulemista on yksi uusi korkeakoulu, ”T3”.

Koemme, että yliopiston antamat viestit ovat ristiriitaisia ja eri sävyisiä keskenään. Yliopiston edustuksellisten päätöksentekoelimien päätökset ovat huomattavasti maltillisempia kuin 15.10. annettu tiedote.  Olemme pettyneitä siihen, että yhteistyöprosessi näyttääkin edenneen jättäen paitsioon viralliset strategiseen päätöksentekoon valitut toimielimet – yliopiston hallitus ja yliopistokollegio.

Jotta korkeakoulujen yhteistyöprosessi voi edetä, täytyy päätöksenteon tapahtua avoimemmin ja demokraattisemmin kuin se on tähän mennessä toteutettu. Olisi syytä saada näkyville ne materiaalit, joiden perusteella päätöksiä on jo tehty. Kun rehtori on moneen kertaan todennut, ettei selvitysmiehen työstä ole tulossa raporttia, herää kysymys siitä, millä pohjalla päätöksiä yhteistyön syventämisestä voidaan tehdä. Eikö yliopiston toiminnan pitäisi perustua perusteelliselle, analyyttiselle tutkimukselle ja kriittiselle tarkastelulle? Näitä toimintatapoja soisimme nähtävän myös niinkin merkittävässä prosessissa kuin T3 on. Avoimuus ja kolmikannan periaatteen toteuttaminen ovat yliopistomme keskeisiä arvoja. Miten ne voidaan ohittaa näin tärkeissä asioissa?

Mitäs seuraavaksi?

Ylioppilaskunnan kaikki jäsenet ovat kutsuttuja ylioppilaskunnan kokoukseen keskustelemaan yhteistyöselvityksestä, sen tavoitteista ja toteuttamistavasta. Kaikki Tamyn jäsenet ovat äänivaltaisia, joten juuri sinulla on läsnäolijana mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä ylioppilaskunta vaatii T3-selvitysprosessilta. Tamyn hallituksen esitys päätöksiksi on seuraavanlainen:

1) eri yhteistyömallit selvitetään aidosti ensin kunnolla riittävän ajan kanssa, eikä kiirehditä prosessia vain kevään vaalien ja hallitusohjelmaneuvottelujen vuoksi
2) tarkasteltavat kysymykset ja selvityksen aiheet tehdään yksiselitteisen avoimeksi korkeakouluyhteisöille
3) korkeakouluyhteisöt (henkilökunta ja opiskelijat) osallistetaan selvitysprosessiin ideoimaan ja kommentoimaan, vain sillä tavalla voidaan sitouttaa ja innostaa yhteisöt mahdolliseen muutoksen mukaan.
4) kolmikantaedustus tulee olla kaikissa selvitystä tekevissä työryhmissä

Tarkemmat tiedot kokouksesta löytyvät osoitteesta www.tamy.fi/ylioppilaskunnankokous. Keskustelua aiheesta voi käydä jo nyt somessa tunnisteella #tamykokous, ja kokoukseen liittyviin kysymyksiin vastaavat mielellään Tamyn puheenjohtaja ja pääsihteeri (Tamyn yhteystiedot).

Nelli Sinisaari
Tamyn hallituksen jäsen

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , | 3 kommenttia

Did you know there will be only one university in Tampere? — Neither did we!

For your information,

A steering group formed by principals and chairs of the Tampere area universities has, by itself and without dialogue with university executive boards or student unions, published  the below announcement, which gives the impression that a new joint university is being built to Tampere. It was still this morning that principal Kaija Holli assured in the University Collegiate Body morning session that the university cooperation report process is not an urgent matter and that all plans are still open. A week ago on Monday 6 October in the University Forum and on Friday 10 October in the meeting between Tamy and the principal, Holli has also said that the only information available on the subject is that the report process is underway.

The announcement below gives a very different impression. Tamy is shocked by how the process is pushed forward without including the university community in the preparation. The University of Tampere Board has not made any decisions regarding the release of the announcement below or its content.

Tamy is now appealing to all members of the university community in the name of democracy and openness. A decision like this cannot be made without a democratic procedure and the participation of all relevant parties. This kind of procedure removes the basis for any deeper cooperation. In Tamy’s opinion, this is a repetition of the same mistakes that were made in the university legislation and structure reform, of which the university community has still not recovered. This process takes authoritarian leadership to a whole new level, as it does not only concern the University of Tampere, but the entire university community of Tampere.

Tamy will do everything in its power to stop the process from proceeding in this way and to ensure that all relevant parties are included in the report process.

An announcement published today in the University intranet:

Unique model of higher education developed in Tampere
published 15 October 2014 2:14 p.m., Katja Kannonlahti (edited 15 October 2014 3:55 p.m., Katja Kannonlahti)

Tampere will become the home of a new, multidisciplinary higher education community with an international presence that responds to the needs of the society, industry and the labour market.   Tampere University of Applied Sciences (TAMK), Tampere University of Technology (TUT) and the University of Tampere (UTA) have joined forces to build a unique model of collaboration between higher education institutions.

The three higher education institutions (HEIs) have a mission to develop a multidisciplinary, inspiring and internationally attractive research and learning environment that is built on a solid foundation of scientific and technological expertise.

The HEIs will form an academic community that offers students a broad range of avenues to pursue both theoretical and practically oriented studies. A further goal is to create an internationally recognisable degree structure and multidisciplinary curricula. A strong financial footing and strategic leadership will promote the pursuit of excellence in research and education and maximise positive contributions to the society.

Unique profile

In spring 2014, the HEIs invited experienced industry executive Stig Gustavson to identify the areas of research with the greatest potential for international excellence and propose measures that could be taken to tap into this potential. The existing strengths of the institutions were found to lie in social sciences, engineering, medicine, economics and their novel combinations.

A working group comprising vice presidents Mikko Naukkarinen (TAMK), Jaakko Puhakka (TUT) and Harri Melin (UTA) continues the process set in motion by Stig Gustavson, who will serve as an advisor to the steering committee made up of the presidents/rectors and chairs of the board of the respective institutions.

The working group will prepare a proposal that outlines the profile and research areas of the academic community made up of the HEIs and the degree programmes that cut across institutional boundaries. In addition, the proposal will describe how the three-pronged mission of instruction, research and outreach can be supported and include a plan and schedule for implementing the project.

The working group will appoint subgroups to look into the different aspects of the collaboration and maintain a continuous dialogue with the steering committee. The proposal will be completed in May 2015.

Further information:
Rector Kaija Holli, tel. +358 50 395 1199, kaija.holli@uta.fi

The announcement in the University of Tampere Intranet.

[Finnish version of this blogpost]

Kategoria(t): Uncategorized | Yksi kommentti

Minkälainen on hyvä opettaja?

Tampereen yliopiston vuoden 2014 Hyväksi opettajaksi valittiin 13.6 terveystieteen yliopisto-opettaja Anja Rantanen. Valinta julkistettiin kevään valmistuneiden juhlassa. Ylioppilaskunta onnittelee lämpimästi Anjaa, jota ehdottivat valittavaksi huikeat 56 opiskelijaa yhteistuumin. Voit lukea virallisen tiedotteen täältä.

 
Esitykset hyviksi opettajiksi ovat inspiroivaa luettavaa, sillä opiskelijoiden innostuminen ja arvostus esitettävää opettajaa kohtaan puskee lauseiden läpi. Samalla niistä voi lukea, että arvostus on molemminpuolista. Esitetyt opettajat kunnioittavat opiskelijoita itsenäisinä ajattelijoina, saavat heistä energiaa työhönsä ja suhtautuvat opetukseen uteliaisuudella ja oppimisenhalulla.

Olen tutustunut hakemuksiin viimeisen viiden vuoden ajalta. Opiskelijat ovat tänä aikana esittäneet valittaviksi opettajia, joita he kuvailevat innostaviksi, vaativiksi, kuunteleviksi, kannustaviksi ja helposti lähestyttäviksi. Opiskelijat ovat vuosien aikana jatkuvasti nostaneet esiin erityisesti viisi arvostamaansa toimintatapaa. Opettajia, jotka käyttävät popularisoivia, käytännönläheisiä tai työelämään liittyviä esimerkkejä opetuksessaan, on usein ehdotettu valittaviksi. Hyvän opettajan piirteiksi on mielletty myös kyky johdattaa opiskelijat ahaa-elämyksien äärelle sekä kannustus kriittisyyteen ja kyseenalaistamiseen – myös oman opetuksen suhteen.

Se, että opettaja ottaa vastaan mielellään palautetta ja kehittää opetustaan sen perusteella, on usein mainittu esityksissä kuten myös palautteen antaminen opiskelijoille. Lisäksi opiskelijat ovat arvostaneet opettajia, jotka ovat huomioineet opiskelijoiden näkökulman myös työryhmissä ja toimielimissä. Yhden kategorian hyvien opettajien joukossa muodostavat myös ne, jotka ovat opettaneet opiskelijoiden puuduttavaksi mieltämää kurssia, mutta ovat saaneet heidät innostumaan siitä.

 
Lukiessa esityksiä tulee kuitenkin myös pieni huoli siitä, mitä opiskelijat niissä nostavat esiin. Useissa esityksissä vuosien varrelta mainitaan se, kuinka omistautunut ehdotettu henkilö on työlleen, sillä hän on opiskelijoiden käytettävissä myös iltaisin, viikonloppuisin ja jopa lomamatkoillaan. On ymmärrettävää, että tällaiset asiat mainitaan. Kuitenkin toivoisi, että se, onko opettaja saatavilla työpäivänsä päätteeksi, olisi esityksen kannalta merkityksetöntä. Hyvien opettajien kun haluaisi jaksavan tehdä työtään innostuneesti koko työuransa ajan.

 
Samalla voi jäädä miettimään sitä, minkälaista työkulttuuria yliopistossa rakennamme ehkä sitä tiedostamatta. Sellaistako, jossa hyviksi rankatut ovat niitä, jotka tekevät töitä tarvittaessa kelloon tai kalenteriin katsomatta? Oli sitten kenkäkauppias tai yliopisto-opettaja, jokainen tarvitsee tauon töistään. Jotta lepohetkistä voisi ottaa kaiken irti potematta huonoa omatuntoa, tarvitsee ympäröivän toimintakulttuurin tukea sitä. Vaalikaamme siis kulttuuria, jossa opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta jaksavat hyvin, kun he voivat ilman tunnontuskia nauttia muustakin vapauden tunteesta kuin siitä akateemisesta. Vastaukseni otsikkoon onkin, että hyvä opettaja on ensisijaisesti hyvinvoiva opettaja.

 
Sanni Pietilä
koulutuspoliittinen sihteeri

Ps. Opiskelijoiden on kannattavaa kiittää hyvästä opettamisesta. Niin voi tehdä naamatusten tai esimerkiksi lähettämällä opettajalle Kiitos-kortin. Kiitos-kortteja voit lähettää kesän jälkeen Tamyn aulasta, josta ne lähtevät toimistosihteerin kautta sisäisessä postissa opettajille.

kuva 2

Kategoria(t): Uncategorized | Yksi kommentti

Työelämän kontaktipäivä vastaamaan Tampereen yliopiston opiskelijan työelämätarpeisiin

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy on järjestämässä työelämätapahtumaa, Työelämän kontaktipäivää, tiistaina 27.1.2015 Tampereen yliopiston pääkampuksella. Tapahtuma kokoaa opiskelijoille laajemmalla perspektiivillä työelämäkontakteja, ja se luo entistä paremmat puitteet työelämän ja opiskelijoiden kohtaamiselle. Opiskelijat pääsevät osallistumaan tapahtuman järjestelyihin.

Koska Tampereen yliopisto on monialayliopisto, suurin osa opiskelijoista ei valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin, vaan esimerkiksi filosofian maisteri voi suuntautua lähes mihin tahansa. Tällä hetkellä olemassa olevissa työelämätapahtumissa ei ole niitä työelämäkontakteja, joita nämä opiskelijat tarvitsisivat. Tähän tarpeeseen vastataan Työelämän kontaktipäivällä.

“Nyt ensi kertaa järjestettävä tapahtuma on tärkeä Tampereen yliopiston opiskelijoille, koska se tuo yhteen erityisesti sellaisten alojen työelämätahoja, joita tällä hetkellä kampuksella ei tavoita. Tapahtumassa työelämä voisi kohdata paitsi opiskelijoita myös yliopiston henkilökuntaa. Yliopisto toivoo laajaa osanottoa ja osaltamme tuemme ja kannustamme kiinnostuneita osallistumaan. Tapahtumapäivä on vapaa luennoista”, summaa yliopiston vararehtori Harri Melin.

Työelämän kontaktipäivää tehdään yhteistyössä Tampereen yliopiston ja ylioppilaskunnan kanssa. Tapahtuma ei korvaa jo olemassa olevia työelämätapahtumia, vaan täydentää niitä opiskelijan näkökulmasta entistä paremmaksi kokonaisuudeksi. Tapahtuma ei ole vain rekrytointitapahtuma, vaan tarkoituksena on, että työnantajat kertovat työelämästä opiskelijoille. Kevään ja kesän aikana kerätään opiskelijoilta toiveita työelämäkontakteista. Näin varmistetaan, että opiskelijoiden ääni tulee mahdollisimman hyvin esiin ja tapahtumasta tulee opiskelijoiden näköinen.

Kuinka voin osallistua? Jos haluat mukaan toteuttamaan tapahtumaa, lähetä joko ehdotuksesi haluamastasi työelämäkontaktista tai ilmianna itsesi ja opiskelukaverisi mukaan toteutustiimiin sähköpostitse kontaktipaiva@tamy.fi.

Lisätiedot:

Sofia Tuomola
Hallituksen työelämävastaava
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta
sofia.tuomola@tamy.fi
045 7750 5214
http://www.tamy.fi
 
Joachim Kratochvil
Koulutuspoliittinen sihteeri
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta
koposihteeri@tamy.fi
050 361 2847
http://www.tamy.fi
Kategoria(t): Uncategorized | Yksi kommentti

15 yötä vappuun on, laskin eilen aivan itse…

Vappuaattoon, tuohon kevään suurimpaan juhlaan, on aikaa 15 yötä. Vappua kuitenkin juhlitaan usein jo ennen vappuaattoa, ja tämä olisi tarkoitus myös Tamyn vappuviikoilla!

vappuviikot

Vappuviikot starttaavat tiistaina 22.päivä, heti pääsisäisen jälkeen ja ne kestävät vappupäivään saakka. Vappuviikoilla tapahtumia tekevät Tamyn piirissä toimivät aine- ja yksikköjärjestöt sekä harrasteyhdistykset ja onhan mukana muutaman Tamyn itsensäkin järjestämä tapahtuma.

Tapahtumia vappuviikoilla on laidasta laitaan ja tapahtumia on lähes joka päivä, aina vappupäivään asti. Ohjelmasta löytyy muun muassa puistofutista, pesistä, piknikkejä ja vappukirpputori sekä iltabileitä.

vappumerkkiVappuviikoilla on myös oma haalarimerkkinsä, jolla saa alennuksia Tampereen alueen ravintoloista ja kaupoista. Vappumerkki kustantaa 3 euroa ja sitä voi ostaa Juvenes kirjakaupasta, TLK:n toimistolta, vappuviikkojen tapahtumista sekä pääsiäisen jälkeen Tamyn yleistoimistosta. Tamyn hallitus myös kampuspäivystää kesksiviikkona 16.4. jolloin merkkejä on myynissä pääkampuksella!
Tarkempi ohjelma ja tiedot vappumerkillä saatavista tarjouksista löytyy osoiteesta www.tamy.fi/wappuviikot2014

Hauskaa vapun odotusta!!

Meri-Tuuli

 

Kategoria(t): Uncategorized | Yksi kommentti

Lukukausimaksuilla maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia?

Tampereen yliopisto kouluttaa niitä kuuluisia maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia – ainakin, jos yliopistomme nykyistä strategiaa on uskominen. Näitä tulevaisuuden maailman muuttajia on huomattavasti helpompaa sivistää, kouluttaa ja kasvattaa yliopistoyhteisössä, jossa opiskelijoina on ihmisiä maailman eri kolkista. Monikulttuurinen, kansainvälinen, laadukas ja motivoitunut korkeakouluopiskelijoiden kokonaisuus taataan tulevaisuudessakin turvaamalla maksuton koulutus kaikille – myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen hakeutuville opiskelijoille.

Maksuton koulutus on Suomelle äärimmäisen arvokas markkinointivaltti, joka mahdollistaa sen, että pieni, verrattain tuntematon ja hankalaa kieltä käyttävä valtio saa houkuteltua koulutuksensa pariin kansainvälisiä huippuopiskelijoita. Suomen ja suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymiselle on eduksi se, että jatkossakin maamme yliopistoissa opiskelijat voivat hyödyntää toinen toistensa erilaisia taustoja saaden laaja-alaista ymmärrystä ympäröivästä maailmasta ja eri kulttuureista. Valtion tulevaisuuden kannalta kansainväliset osaajat, kotimaastaan riippumatta, ovat tärkeitä innovaatioiden ja kasvun luojia, eikä näitä potentiaalisia osaajia kannata karkottaa korkeakouluistamme lukukausimaksuilla.

Kysyimme muutamilta Tampereen yliopiston kansainvälisiltä maisteriopiskelijoilta heidän näkemyksiään lukukausimaksuttoman koulutuksen eduista ja suomalaisen koulutuksen vahvuuksista. Tässä kansainvälisen Peace, Mediation and Conflict Research -maisteriohjelmamme opiskelijoiden terveisiä hallitukselle:

Armenak (Syyria):

 

Kate (Iso-Britannia):

 

Babett (Saksa)

 

Jos haluat pysyä kärryillä koulutuksen maksullistumiskeskustelusta ja sen uusimmista käänteistä, vilkaise Tamyn maksututtaa-tumblr, jonne koostamme jatkuvalla syötöllä koulutuksen maksullistumiseen liittyviä kommentteja, mielenkiintoisia linkkejä ja uutisointeja.

Sano kyllä maksuttomalle koulutukselle!

Nelli Manninen
Tamyn hallituksen kv- ja kopo-vastaava

Kategoria(t): Uncategorized | Yksi kommentti

Opiskelija, tässä sinulle työkaluja työnhakuun!

Vietin eilen tiistaina 18.3. päivän Finlaysonilla Työväenmuseo Werstaalla koko päivän seminaarissa ”Tulevaisuuden tekijät – korkeakoulutetut työelämän voimavarana”. Tapahtumassa oli paikalla monipuolisesti työelämän asiantuntijoilta Tampereelta, mutta myös muualta Suomesta. Mitä tilaisuudesta jäi käteen?

Kaikkein eniten sain ohjeita ja neuvoja siitä, millaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota hakiessaan töitä ja elämässään jo sitä ennen. Tamyn työelämävastaavana koen tarpeelliseksi jakaa näitä kiteytettyjä ajatuksia muillekin. Tässä niitä tulee:

1) ”Jokaiselle ihmiselle olisi töitä, mutta ihmiset eivät ole valmiita tekemään mitä tahansa työtä.”

2) Kukaan ei tarvitse koulutustaan vastaavaa työtä, vaan intohimoaan vastaavaa työtä. Löytääkseen intohimonsa pitää olla mahdollisuus kokeilla, yrittää ja erehtyä, matkallaan intohimoaan vastaavaan työhön.

3) Työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä moni voi tulla aivan muualta kuin opinnoista.

4) Oma osaaminen ja tietotaito on osattava paketoida sellaiseksi kokonaisuudeksi, jonka työnantaja ymmärtää ja joka vaikuttaa mielenkiintoiselta kokonaisuudelta. Tärkeää ei ole välttämättä mitä olet konkreettisesti opiskellut, vaan oletko mielenkiintoinen ja sopiva ihminen. Koulutus antaa lähinnä raamit hakea erilaisiin työpaikkoihin.

5) Työllistymiseen eniten vaikuttavat: henkilökohtaiset ominaisuudet ja oma aktiivisuus, vasta kolmantena listalla on korkeakoulututkinto.

6) Hanki opiskeluaikanasi sellaiset verkostot, joiden kautta pääset töihin. Työnantajat arvostavat verkostoituneita ihmisiä ja henkilökohtaisesti verkostojen kautta voi löytyä mahdollisuuksia työllistyä. Älä aliarvioi ihmisten tapaamista ja hyvän kuvan antamista!

7) Työnantajat arvostavat ennen kaikkea asennetta, tietoa ja taitoa. Tarvitaan uskallusta yrittää, kokeilla, testata ja haastaa.

8) Hanki opiskeluaikana työelämätaitoja: sosiaaliset taidot, kyvykkyys tehdä asioita, kielitaito, joustavuus ja muutosvalmius, motivaatio, halu oppia uutta, oma-aloitteisuus, vastuullisuus ja työtä arvostava luonne.

9) Rekrytointifirmat etsivät potentiaalisia rekrytoitavia LinkedInistä – liity jo tänään!

Työmahdollisuuksia ja avoimien paikkojen määriä ei mitata TE-toimiston avoimilla työpaikoilla. Ehdottomasti suurin osa ihmisistä työllistyy ilman virallisia rekrytointiprosesseja ja hakuilmoituksia. Ole siis itse aktiivinen ja hae työsi itse kyselemällä. Tiedossa on pettymyksiä, hakemusten kirjoittelua ja CV:n hiontaa, mutta voin luvata että se on sen arvoista!

Tässä vielä muutama linkki, joita kannattaa katsoa:

www.toissa.fi

www.upeaatyota.fi

www.uta.fi/rekrytointi

Onnea matkaan!

Sofia Tuomola

Tamyn hallituksen 2014 työelämävastaava

Kategoria(t): Uncategorized | Yksi kommentti